Tiedote
vapaa julkaistavaksi
Kuntapolitiikka on Suomessa edelleen vahvasti sukupuolittunutta. Kunnanvaltuustoihin valituista jäsenistä vuonna 2017 vain 39% oli naisia. Samoin valtuuston puheenjohtajista naisia oli 39%. Sen sijaan kunnanhallituksen puheenjohtajista vain kolmasosa naisia. Merkittävää on myös se, millä tavoin lautakuntien puheenjohtajuudet jakautuvat: naisten osuus lautakuntien puheenjohtajista oli vuonna 2013 suurin opetus-, kulttuuri sekä sosiaali- ja terveyslautakunnissa.
– Kunnissa tehdään ihmisten arjen kannalta merkittävimpiä päätöksiä ja sillä on väliä, ketkä valtaa käyttävät. Päättäjiksi tarvitaan eri ikäisiä, eri taustaisia ja eri sukupuolia kaikista puolueista, sanoo vasemmistonaisten puhenainen, kansanedustaja Veronika Honkasalo.
VAALIHÄIRINTÄ ON KITKETTÄVÄ
Vasemmistonaiset on huolissaan tulevien kuntavaalien ilmapiiristä ja siitä, kuinka viime aikoina yhä useampi kohtaa poliittisessa toiminnassaan vihapuhetta ja häirintää. Koventunut ilmapiiri ja politiikan kuormittavuus vaikuttaa erityisesti vähemmistöjen ja naisten halukkuuteen lähteä ehdolle.
– Demokratian toteutuminen ja oikeus osallistua poliittiseen keskusteluun on otettava vakavasti. Meidän on pidettävä kiinni siitä, että jokaisella on oikeus osallistua kunnalliseen päätöksentekoon tulematta häirityksi tai kohtaamatta vihapuhetta, Honkasalo toteaa.
Vasemmistonaiset haastaa kaikki puolueiden naisjärjestöt tekemään yhdessä työtä sen eteen, että naisten ja sukupuolivähemmistöjen osuus kuntavaaliehdokkaista kasvaa merkittävästi ja että vaalien jälkeen huolehditaan valittujen päättäjien mentoroinnista ja nostetaan naisia johtaviin tehtäviin.
– Yhdessä me varmistamme sen, että nostamme ja tuemme naisia ja sukupuolivähemmistöjä poliittisessa työssä ja varmistamme sen, että kukaan ei pala loppuun, Honkasalo sanoo.
Kuntavaalit pidetään 18.4.2021.
Lisätietoja
Veronika Honkasalo
kansanedustaja, Vasemmistonaisten puhenainen
040 555 9409