Naispoliittinen asiakirja

Vasemmistonaisten naispoliittinen ohjelma – hyväksytty Valtakunnallisessa kokouksessa 30.11.-1.12.2019.

Alkusanat

Henkilökohtainen on poliittista, edelleen!

Ihmisen mahdollisuuksiin olla vapaa ja solidaarinen vaikuttavat lukuisat tekijät. Vapauden ja solidaarisuuden esteet, hierarkiat ja alistussuhteet eivät perustu pelkästään talouteen, kuten perinteisessä vasemmistossa on ajateltu.

Talouspolitiikkaan keskittyminen on ollut vasemmiston toimijoille tavallaan helppoa: on voitu etäännyttää osa ongelmista ja sivuuttaa kiusallinen vaatimus siitä, että myös henkilökohtainen on poliittista ja muutokseen on pyrittävä myös itse. Jotta muutos on mahdollista, talouden asettamat esteet on raivattava. Sen lisäksi itse kunkin on tunnistettava ne rakenteet ja vallan mekanismit, joiden kohteena on, mutta joita myös itse harjoittaa. Mahdolliset etuoikeudet on huomattava myös omassa elämässä.

Talouden lisäksi eriarvoisuutta luovia kategorioita ovat esimerkiksi sukupuoli, etninen tausta, yhteiskuntaluokka, ikä, seksuaalinen suuntautuminen ja terveys. Sukupuoli kietoutuu yhteen näiden seikkojen kanssa.

Vaikka lähetysmistapamme tässä asiakirjassa on intersektionaalinen, moniperusteinen feminismi, keskitymme erityisesti sukupuolen merkitykseen niin yksilön elämässä kuin yhteiskunnan rakenteissa. Yhteiskunnassa yksilöitä ja ryhmiä kohdellaan eri tavalla juuri sukupuolen perusteella, kaikkien edelle lueteltujen kategorioiden sisällä. Lisäksi olemme valinneet asiakirjaan pääosin naiskeskeisen tarkastelukulman.

Vasemmistofeministinen näkemys on, että purkamalla ainoastaan luokkarakenteita tai parantamalla köyhien asemaa ei saavuteta sukupuolten tasa-arvoa tai sosiaalista ja taloudellista tasa-arvoa. Sukupuolten tasa-arvon tavoittelussa pitää purkaa kahteen sukupuoleen perustuvaa sukupuolijaottelua ja -järjestelmää.

Tulojen ja luonnonvarojen oikeudenmukainen jako ei riitä poistamaan sovinismia, rasismia, vammaisuuden vuoksi tapahtuvaa syrjintää, seksismiä tai homo- ja transvihaa. Myöskään vanhojen ihmisten, lasten tai eläinten kaltoinkohtelu ei poistu. Ilmastonmuutos ja luonnon arvostaminen vaativat kokonaan uudenlaisen ajattelun ja arvomaailman.

Kapitalismi ja patriarkaatti ovat edelleen veljet keskenään. Nykyinen markkinatalous ei toimi ilman naisten tekemää palkatonta työtä. On välttämätöntä aloittaa keskustelu työn käsitteen muuttamisesta, naisten ansiotyön ulkopuolella olevan kotityön taloudellisesta arvosta. Todellinen tasa-arvo on mahdollista saavuttaa, kun erilaiset alistuksen ja herruuden muodot tunnistetaan ja tunnustetaan.

1. Ilmastonmuutokseen voidaan vielä vaikuttaa

Ilmastonmuutos on koko ihmiskunnan ja planeettamme kohtalonkysymys, mutta se on myös naiserityinen kysymys. Ilmastonmuutos lisää äärimmäisiä sääilmiöitä kuten myrskyjä, poikkeuksellisia hellejaksoja ja kuivuutta.

Äärimmäiset sääilmiöt vaikeuttavat niin maanviljelystä kuin puhtaan veden saatavuutta. Monissa kehittyvissä maissa maiden viljely ja veden hankinta ovat usein naisten vastuulla. Arktisilla alueilla elämisen edellytykset ovat uhattuina. Se tarkoittaa alkuperäiskansojen jo valmiiksi haavoittuvan aseman heikkenemistä entisestään.

Kuten kaikki siirtolaisuus myös ilmastopakolaisuus hajottaa perheitä ja aiheuttaa naisille ja lapsille erityisen vaaran. Elämä pakolaisleireillä ja uusilla alueilla altistaa väkivallalle, hyväksikäytölle, sairauksille, aliravitsemukselle ja toivottomuudelle.

Ilmastonmuutos tuo näkyväksi globaalin epätasa-arvon. Suurimman osan päästöistä aiheuttaa etelän luonnonvarojen varassa vaurastunut globaali pohjoinen. Suurimman taakan äärimmäisistä sääilmiöistä ja niiden takia elinkelvottomaksi muuttuvasta elinympäristöstä kantaa vasta vaurastuva globaali etelä. Samaan aikaan pohjoinen vaatii etelältä yhtä suuria päästöleikkauksia. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että etelää estetään saavuttamasta elintasoa, josta pohjoisessa nautitaan.

Vasemmistonaiset edistää näitä:
– Kaikessa päätöksenteossa huomioidaan toiminnan ilmastovaikutukset sekä mahdollisuudet parantaa ilmastonmuutokseen sopeutumista.
– Ilmastonmuutos torjutaan niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla sosiaalisesti kestävällä tavalla. Tämä tarkoittaa, että köyhiä ei laiteta maksajiksi vaan maksajia ovat ennen kaikkea ne, joilla on enemmän.
– Ilmastopolitiikkaa toteutetaan kaikilla tasoilla sukupuolitietoisesti. Varmistetaan, että sukupuolen lisäksi iän, luokka-aseman tai toimintakyvyn perusteella heikommassa asemassa olevat saavat tarvitsemansa tuen ilmaston muutokseen sopeutumisessa.
– Huolehditaan, että naiset ovat edustettuina ja heitä kuullaan ilmastopolitiikassa.
– Suomi toimii aktiivisesti EU:ssa yhteisen ilmastostrategian luomiseksi ja edistää koko EU:n sitoutumista ensin hiilineutraaliuteen ja sen jälkeen hiilinegatiivisuuteen viimeistään vuonna 2050.
– Vähähiilisen ja hiilettömän tuotannon, teknologian sekä kiertotalouden kehittämistä tuetaan huomattavasti nykyistä runsaammin ja ympäristölle haitallisista yritystuista luovutaan.
– Hiilinieluja ja -varastoja kasvatetaan monipuolisesti metsänhoidollisilla ja maankäytöllisillä ratkaisuilla.
– Lisätään joukkoliikennettä ja päästötöntä liikennettä.

2. Suomen, Euroopan ja maailman naiset

Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna Suomi ja muut Pohjoismaat ovat sukupuolten tasa-arvon edelläkävijöitä. Tämä asettaa Suomelle erityisen suuren vastuun tasa-arvon kehityksessä ja naisten aseman parantamisessa maailmanlaajuisesti. Naisten oikeuksiin kohdistuu tällä hetkellä takaiskuja ympäri maailmaa.

Edelleen 1,3 miljardia ihmistä elää köyhyydessä vailla mahdollisuutta saavuttaa kunnollista koulutusta, terveydenhuoltoa ja asiallisia elinolosuhteita. Niin maiden sisällä kuin alueiden välillä on huikeita vauraus- ja tuloeroja. Naiset ovat enemmistössä maailman köyhien joukossa.

Nuoret naiset ja tytöt kärsivät suhteettoman paljon seksuaalikasvatuksen, ehkäisyvälineiden ja äitiysterveydenhuollon vajavaisesta saatavuudesta. Yli 200 miljoonaa naista ei tahdo lapsia, mutta heillä ei ole mahdollisuutta ehkäisyyn. Yli 12 miljoonaa tyttöä pakotetaan vuosittain vastoin tahtoaan naimisiin. Yli 300 000 naista kuolee vuosittain raskauden ja synnytyksen aiheuttamiin komplikaatioihin.

Tutkimusten mukaan naisten osallistuminen rauhantyöhön parantaa mahdollisuuksia saavuttaa pysyviä tuloksia rauhanprosessissa. Monissa maissa kansalaisyhteiskunta ja erityisesti naiset luovat tärkeää vastarintaa ääriliikkeiden synnylle ja lisääntymiselle.

EU:n jäsenmaiden pitää pystyä sopimaan Eurooppaan tulevien turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten humanitaarisesta kohtelusta, kouluttamisesta ja kotouttamisesta. Suomen ikääntyvän kansan kannalta erityisen tärkeää on maahan tulevien naisten saaminen työelämään. Niin Suomen kuin koko EU:n ulko-, kauppa- ja kehityspolitiikan tehtävänä on vahvistaa ihmisoikeuksia, rauhaa ja asiallisten elinolosuhteiden rakentamista.

Vasemmistonaiset edistää näitä:
– Naisten osuutta sekä konfliktinestossa että rauhanvälityksessä ja rauhanrakentamisessa lisätään YK:n 1325-päätöslauselman mukaisesti.
– Pakomatkalle joutuneiden naisten ja lasten turvallisuus taataan sekä lähtömaissa, matkalla, pakolaisleireillä että vastaanottajamaissa.
– Kehitysyhteistyöllä tuetaan naisten yritystoimintaa ja luodaan tarpeellinen infrastruktuuri inhimillisen arkielämän takaamiseksi.
-Edistetään naisten ja tyttöjen mahdollisuutta koulutukseen.
– Kehitysyhteistyöllä edistetään turvallisia ja terveellisiä sanitaatio-olosuhteita, mikä on keskeinen edellytys sille, että tytöt kävisivät koulua.
– Kaikille naisille myös kehitysmaissa taataan seksuaali- ja lisääntymisterveyden hoito sekä oikeus omaan ruumiiseensa.
– Seksuaalikasvatusta ja ehkäisyvälineiden saatavuutta lisätään.

3. Naisten ja tyttöjen ihmisoikeuksia vahvistettava

Naisten oikeus päättää itse omasta ruumiistaan, seksuaalisuudestaan ja lisääntymisestään ovat keskeisiä – ja jatkuvasti kyseenalaistettuja – ihmisoikeuksia. Poliittiset konservatiivit ja uskonnolliset fundamentalistit niin länsimaissa kuin kehittyvissä maissa liittyvät usein yhteiseen vastarintaan, kun puhutaan naisten oikeuksien parantamisesta.

Ihmisoikeuksien toteutumista estävät myös viranomaisten tietämättömyys naisten oikeuksista, ja osaamisen puute ihmisoikeusloukkausten tunnistamisessa. Toteutumista estää myös oikeuksien toteutumisen riittämätön seuranta.

Ihminen on erityisen haavoittuvassa asemassa silloin, kun hän ei esimerkiksi kielitaidon tai kulttuurin tuntemuksen puutteen takia tiedä omista oikeuksistaan. Maahanmuuttajien ja erityisesti ihmiskaupan uhrien on äärimmäisen vaikeaa pitää kiinni oikeuksistaan. Tarvitaan yhteiskunnan apua sen varmistamiseen, että esimerkiksi oikeus fyysiseen itsemääräämiseen kuuluu kaikille.

Myös mahdollisuus päästä valtaan ja osallistua julkiseen toimintaan niin politiikassa, liike-elämässä, mediassa tai missä tahansa julkisessa toiminnassa on keskeinen perusoikeus. Se ei edelleenkään toteudu automaattisesti sen enempää Suomessa kuin muuallakaan maailmassa. Vaikeinta osallistuminen yhteiskunnalliseen ja poliittiseen toimintaan sekä kulttuuri- ja talouselämään on siirtolaisilla, vammaisilla ja muilla syrjintävaarassa olevilla ihmisillä.

Vasemmistonaiset edistää näitä:
– Julkisten tilojen ja joukkoliikenteen suunnittelussa kehitetään edelleen esteettömyyttä ja turvallisuutta, jotta myös vanhukset, vammaiset ja lapsiperheet pystyvät liikkumaan ongelmitta.
– Suomeen taataan vapaa abortti ilman vaatimusta sosiaalisista syistä tai kahden lääkärin lausuntoa.
– Selvitetään pitäisikö sterilisaatiolainsäädäntöä yhdenmukaistaa muiden pohjoismaiden kanssa.
– Suomeen säädetään itsemääräysoikeuteen pohjautuva translaki, jonka perusteella sukupuolen juridinen vahvistaminen ei riipu lääketieteellisestä tai byrokraattisesta prosessista. Translaki huomioi myös alaikäisten itsemääräämisoikeuden. Myös 15 vuotta täyttäneille tulee juridisen sukupuolen perustua omaan ilmoitukseen. Alle 15-vuotiaat voivat vahvistaa juridisen sukupuolen huoltajan luvalla.
– Muunsukupuolisten hoitoonpääsy turvataan. Kolmannesta sukupuolikategoriasta tehdään selvitys.
– Kuukautissuojat ja hormonihoidot siirretään matalimpaan arvonveroluokkaan.
– Peruskouluihin taataan tasa-arvo-, ihmisoikeus- ja rauhankasvatusta, joka opettaa tiedostamaan omat oikeudet ja opettaa kunnioittamaan toisten jakamatonta ihmisarvoa. Tämä tarkoittaa henkistä ja fyysistä koskemattomuutta sekä itsemääräämisoikeutta.
– Poliisin, lääkäreiden, opettajien ja muiden ammattilaisten koulutusta lisätään ihmiskaupan uhrien, sukuelinten silpomisen ja muiden ihmisoikeusrikkomusta tunnistamiseksi.
– Ihmiskaupan uhrien auttamispalveluja parannetaan eikä auttamispalvelujen piiriin pääseminen saa riippua uhrin valmiudesta edesauttaa rikosprosessia.
– Humanitaarinen oleskelulupa palautetaan ja sukupuoleen perustuva vaino huomioidaan turvapaikan myöntämisen perusteena.
– Perheenyhdistämistä helpotetaan ja lopetetaan alaikäisten palautukset maihin, joissa he eivät koskaan ole olleet.
– Epäily seksin myymisestä ei ole enää käännytysperuste.
– Turvapaikanhakijoiden oikeutta tulkkaukseen ja oikeusapuun parannetaan.

4. Elämä ilman väkivaltaa on jokaisen oikeus

Naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen Suomen suurin ihmisoikeusloukkaus. Oikeus ruumiilliseen koskemattomuuteen ja elämään ilman väkivaltaa ei vieläkään toteudu.

Rasismin ja naisvihan kietoutuminen yhteen näkyy muun muassa lisääntyneessä vihapuheessa, joka tutkimuksen mukaan kohdistuu enemmän naisiin kuin miehiin. Erityisen alttiita vihapuheelle ja häirinnälle ovat uskonnollisiin, etnisiin sekä kieli-, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat.

Vihapuhe ja häirintä niin verkossa kuin muussakin elämässä aiheuttaa jopa jättäytymistä pois julkisesta keskustelusta tai yhteiskunnallisesta toiminnasta. Vihapuhe heikentää näin tasa-arvoa ja toimii vakavana esteenä ihmisten perusoikeuksien saavuttamiselle. Viharikoksia ei tutkita ja analysoida sukupuolen mukaan, eikä sukupuolen merkitystä viharikoksen vaikuttimena arvioida.

Naisten kokema asunnottomuus on lisääntynyt. Tähän tilanteeseen liittyy usein lähisuhdeväkivaltaa, lasten huostaanottoa sekä mielenterveys- ja päihdeongelmia. Asunnottomat, paperittomat ja päihdeongelmaiset naiset ovat alttiita väkivallalle, mutta myös seksuaaliselle hyväksikäytölle ja raiskauksille.

Myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat sateenkaari-ihmiset kohtaavat väkivaltaa, seksuaalista ahdistelua ja syrjintää sekä kotona, kouluissa, työelämässä, palveluissa että mediassa. Esimerkiksi suomalaisista transnuorista noin puolet on ajatellut itsemurhaa. Myös feministisessä liikkeessä tulee tunnistaa ja tuomita transihmisiin kohdistettu viha ja tehdä systemaattisesti töitä sen kitkemiseksi.

Vasemmistonaiset edistää näitä:
-Poliiseja koulutetaan tunnistamaan eri vihamotiiveja ja naisiin kohdistuvaa väkivaltaa.
– Asunnottomille naisille tarjotaan naisille suunnattuja ensisuojia tai vastaavia kohtaamispaikkoja.
– Ammattilaisten osaamista naisten kohtaamiseen ja asunnottomuuskysymyksen ratkaisemiseen vahvistetaan.
– Lähisuhdeväkivallan kohteeksi joutuneen naisen oikeutta säilyttää oma kotinsa tuetaan ja vahvistetaan lainsäädännön avulla.
– Kuukautissuojat ja ehkäisy tehdään asunnottomille maksuttomaksi.
– Suomi toteuttaa täysimääräisesti naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen Istanbulin sopimuksen velvoitteet, joista tärkeimpiä ovat:
• Turvakotipaikkojen määrä suositusten mukaiseksi (550 paikkaa)
• Turvakotipalveluissa huomioidaan nykyistä paremmin vammaisten naisten, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien naisten, romaninaisten, maahanmuuttajataustaisten, paperittomien sekä pakolais- ja turvapaikkaa hakevien naisten tarpeet.
• Turvakotipalveluajan jälkihuoltoa edistetään.
• Seksuaalirikoslainsäädäntö uudistetaan siten, että suostumuksen puute lisätään raiskauksen keskeiseksi tunnusmerkiksi.
• Rikosten sovittelu lähisuhdeväkivaltatilanteissa lopetetaan.
• Lähestymiskiellon hakijalta ei enää peritä 250 euron maksua hylkäävästä päätöksestä.
• Väkivallan toistuvuus otetaan raskauttavana seikkana huomioon tuomiota annettaessa.
• Avioliittoon pakottamisen rangaistavuus varmistetaan ja pakkoavioliiton mitätöinti mahdollistetaan.
• Ulkomailla solmittuja lapsiavioliittoja ei tunnusteta Suomessa.
– Seksuaalisen väkivallan uhreille tarkoitettuja Seri-keskuksia lisätään.
– Sukupuoli lisätään viharikoksen määritelmään, kiihottaminen kansanryhmää vastaan -rikosnimikkeen tunnusmerkistöön sekä rangaistusten koventamisperusteisiin.
– Lisätään poliisin ja syyttäjälaitoksen resursseja tutkia viharikoksia.
– Arvioidaan viharikoslainsäädäntöä ja selvitetään, tarvitaanko erillistä viharikoslakia joka kattaisi myös kaikki viharikoksia ja vihapuhetta koskevat lait.
-Rasististen järjestöjen toiminta kriminalisoidaan.

5. Hyvinvointia kaikille, ei vain harvoille

Maksuttomat ja saavutettavat, valtaosin julkisesti tuotetut palvelut ovat pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja ihmisten hyvinvoinnin perusta. Ne ovat myös keskeisessä roolissa sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta, sillä edelleen naiset ovat enemmistössä niin palkallisen kuin palkattomankin hoiva-, hoito- ja sivistystyön tekemisessä.

Ilman ammattimaisena palkkatyönä toteutettuja ja julkisen sektorin vastuulla olevia hoiva-, hoito-, koulutus- ja kulttuuripalveluita naiset eivät pysty käymään kodin ulkopuolella töissä. Ilman työtä he eivät pysty saavuttamaan taloudellista itsenäisyyttä, sen seurauksena he eivät voi luottaa saavansa tarvitsemaansa apua taloudellisesta tilanteesta ja perhesuhteista riippumatta.

Palveluiden järjestämisessä keskeistä on huolehtia paitsi palvelun tasalaatuisuudesta myös työntekijöiden oikeuksista. Valvonnan on oltava kunnossa riippumatta siitä, onko palvelu julkisesti vai yksityisesti tuotettu. Myös rakennusten, joissa koulut, kirjastot, päiväkodit, museot ja hoitolaitokset sijaitsevat, täytyy olla terveitä.

Väestön keskittyessä keskuksiin harvaan asutuilla alueilla tarvitaan uudenlaisia kiertäviä palveluja. Teknologian kehitystä verkkoyhteyksineen ja digitaalisine apuvälineineen voidaan hyödyntää hyvinvointipalveluissa, kunhan huolehditaan siitä, että kukaan ei jää palvelujen ulkopuolelle puutteellisen osaamisen tai vaillinaisten välineiden vuoksi.

Mahdollisuus nauttia tai ilmaista itseään taiteen ja kulttuurin keinoin on jokaisen oikeus. Taide- ja kulttuuripalvelut ovat peruspalveluita, joiden tulee olla jokaisen saatavilla. Vapaan ja kriittisen taiteen ja kulttuurin avulla yhteiskunnassa voidaan käsitellä inhimillisesti ja yhteiskunnallisesti vaikeitakin aiheita, minkä takia taide ja kulttuuri ovat demokraattisen ja sivistyneen yhteiskunnan tukipilareita.

Vasemmistonaiset edistää näitä:
-Sukupuolivaikutusten arvioinnista säädetään laki joka velvoittaa valtion lisäksi myös kunnat ulottamaan sukupuolivaikutusten arvioinnin kaikkeen päätöksentekoon. Jokainen poliittinen taso toteuttaa selonteon tasa-arvon toteutumisesta eri toimialoilla.
– Lisätään sukupuolisensitiivistä lasten kohtaamista ja kasvatusta neuvoloista varhaiskasvatukseen ja kaikille kouluasteille kehittämällä alan ammattilaisten koulutusta sekä lisätään opettajien koulutukseen ilmaisutaidon opetusta.
– Päiväkoteihin ja peruskouluihin laaditaan toiminnalliset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat.
– Lisätään sukupuolisensitiivisiä opintosisältöjä sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmiin naisten päihde- ja mielenterveysongelmien varhaisen tunnistamisen ja hoitamisen helpottamiseksi.
– Varmistetaan naisten pääsy kieli- ja kotouttamispalveluihin irrottamalla kotoutumispalvelut työnhakuvelvollisuudesta.
– Kotipalvelun, tehostetun palveluasumisen sekä ympärivuorokautisen vanhuspalvelun resurssit turvataan inhimillisen ja tarpeen mukaisen hoivan ja hoidon takaamiseksi.
– Huolehditaan omaishoitajien jaksamisesta ja toimeentulosta, mutta varmistetaan samalla, ettei työikäisiä naisia sidota omaishoitajiksi liian huonojen tai saavuttamattomissa olevien palvelujen takia.
-Huolehditaan yksinhuoltajien jaksamisesta kehittämällä palvelumuotoja kuntien perhetyöhön ja lastensuojeluun.
-Lisätään vuoropäivähoitoa erityisesti yksinhuoltajaperheiden alakouluikäisille lapsille.
-Huomioidaan yhden hengen taloudessa elävien erityistarpeet.
– Naistaiteilijoiden ja -urheilijoiden palkkioiden, apurahojen ja toimintaedellytysten on oltava yhdenmukaisia.

6. Tasa-arvoinen työelämä ja riittävä toimeentulo

Suomalaisen työelämän tasa-arvoisuus ei ole viime vuosina kehittynyt suotuisasti vaan ennemminkin päinvastoin. Silpputyöhön ja itsensä työllistämiseen pakottava työvoimapolitiikka, julkisen sektorin työntekijöiden lomarahojen leikkaaminen, heikko sitoutuminen palkkatasa-arvon edistämiseen ja monet muut yhteiskuntapoliittiset toimet ovat lisänneet naisten epävarmuutta ja työelämän epätasa-arvoa.

Hoivavastuun epätasainen jakautuminen miesten ja naisten välillä, työmarkkinoiden sukupuolen mukainen jakautuminen sekä naisten miehiä pienemmät palkat näkyvät naisten köyhyysriskinä. Köyhyys on yleisintä yksinhuoltajien, eläkeläisnaisten, maahanmuuttajataustaisten naisten, vammaisten naisten sekä romaninaisten keskuudessa. Hyvinvointivaltion rapautuminen on myös syventänyt lapsiperheiden ja yli sukupolvien jatkuvaa köyhyyttä.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat naiset, jotka ilman palkkatyötä huolehtivat kodeistaan ja lapsistaan. Monet heistä ovat yksinhuoltajia, joiden kotona tekemää työtä ei millään mittarilla arvioida. He jäävät helposti elämään yhteiskunnan ulkopuolelle sosiaaliturvan varassa.

Vasemmistonaiset edistää näitä:
– Perhevapaat uudistetaan 6+6+6-mallin mukaisiksi, jonka avulla hoitovastuu jakautuu tasaisemmin ja työelämä tasa-arvoistuu.
– Toteutetaan palkka-avoimuus antamalla työntekijöille oikeus saada oman työpaikkansa kaikkien työntekijöiden palkkatiedot.
– Edistetään anonyymia työnhakua.
– Toteutetaan kunnianhimoisia ja konkreettisia tekoja sisältävä samapalkkaohjelma, johon työmarkkinaosapuolet sitoutuvat.
– Sosiaaliturvan kokonaisuudistus toteutetaan arvioimalla huolella aiottujen muutosten sukupuolivaikutukset sekä vaikutukset erilaisten naisryhmien elämään. Erityisesti yksinhuoltajien kannustinloukkujen purkamiseen on kiinnitettävä huomiota.
-Edistetään yhtenäistä sosiaaliturvaa kaikille riippumatta siitä minkälaista ansiotyötä he tekevät mukaan luettuna pienyrittäjät, itsensätyöllistäjät ja pätkätyöntekijät ja turvataan samat oikeudet kuin työsuhteessa oleville.
– Naisten palkaton kotityö nostetaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja sen taloudellinen merkitys arvioidaan.
-Puretaan työmarkkinoiden ja koulutusvalintojen sukupuolittuneita rakenteita.
-Vastentahtoisen osa-aikatyön käyttöä on rajoitettava.
-Aktivoidaan ja kannustetaan naisia mukaan ammattiyhdistystoiminaan.