Puoluesihteeriehdokkaat tasa-arvotentissä

Vasemmistoliiton puoluekokous järjestetään 10.-12.6.2016 Oulussa. Vasemmistonaiset tenttasi Vasemmistoliiton puoluesihteeriehdokkaita tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksissä.

Tätä me kysyimme:

1. Miten tulisit puolueen työntekijöiden esimiehenä edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta puolueen työntekijöiden keskuudessa?

2. Miten tulisit puolueen järjestöllisenä johtajana edistämään tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta puolueen kaikessa toiminnassa?

3. Millaisena näet poliittisten naisjärjestöjen merkityksen ja roolin puolueille ja yhteiskunnalle?

Risto Kalliorinne

1. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat vasemmistoliiton keskeisiä arvoja. Laki velvoittaa kaikki työnantajat toimimaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi työpaikalla. Mahdolliset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusongelmat voitaisiin kartoittaa kyselyllä työntekijöille. Puoluetoimistolle tulisi laatia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, joiden toteutumista seurattaisiin. Tämän toiminnan on oltava mahdollisuuksien mukaan kollektiivista. Osana rekrytointia tulee ottaa esiin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksiä

Kaikkeen syrjintään ja häirintään on oltava nollatoleranssi, ja epäasialliseen kohteluun on puututtava välittömästi. Tulee selvittää, onko häirintään puuttumiselle syytä laatia ohjeistus. Muutenkin työpaikalle tulee luoda sellainen ilmapiiri, että kaikille on turvallista ilmoittaa häirinnästä tai puuttua siihen. Yhteisien pelisääntöjen tulee olla kaikille selvät.

Esteettömyyden varmistaminen on tärkeä osa yhdenvertaisuuden toteutumista. Tämä koskee paitsi työpaikkoja myös erilaisia tilaisuuksia, työmatkoja jne.

2. Järjestöllisenä johtajana pyrin toimimaan samalla tavalla kuin työntekijöiden esimiehenä. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden valtavirtaistaminen eli niiden ottaminen huomioon kaikessa päätöksenteossa on tärkeä tavoite. Tarvittaessa on kartoitettava mahdolliset ongelmat jäsenkyselyllä. Kaikessa toiminnassa ja tiedotuksessa tulee ottaa huomioon jäsenistön moninaisuus.

Tavoitteenamme on saada lisää jäseniä. Siksi on tärkeää, että puolueeseen uutena liittyvä tai sitä harkitseva kokee ettei sukupuoli ole este puolueessa toimimiselle, tai ettei toiminta ole heteronormatiivista. Ketään ei kiusata tai syrjitä, häirinnälle on nollatoleranssi ja kaikilla on mahdollisuus vaikuttaa.

3. Poliittisten naisjärjestöjen keskeinen tehtävä on nostaa esiin ja tuoda poliittiseen keskusteluun tasa-arvokysymyksiä, jotka muuten saattaisivat jäädä nostamatta. Toimia tasa-arvo-omatuntona ja tarjota vetovoimainen kanava tulla mukaan puolueen toimintaan.

Joonas Leppänen

1. Yhdenvertaisuutta edistetään parhaiten työntekijöiden keskuudessa kohtaamalla ja kohtelemalla heidät kaikki yksilöinä. Puoluesihteerin tehtävä on myös olla se joka kuuntelee puolueen työntekijöiden huolia ja pyrkii ratkaisemaan näitä keskustelemalla.

Oma esimerkki on erittäin iso tekijä tasa-arvon edistämisessä. Yleensä otan parhaimman mukaan tasa-arvon ja yhdenvertaisuustekijät. En kuitenkaan voi väittää olevani tässä suhteessa täydellinen ja tämän takia otan myös vastaan kaikki itseeni ja toimintaani käsittelevän kritiikin henkilökohtaisena mahdollisuutena oppimiseen ja kasvamiseen.

Minulla on myös käytännön työkokemusta tasa-arvotyöstä muun muassa yhden Helsingin yliopiston laitoksen tasa-arvotyöryhmän vetäjänä. Tämän lisäksi olen toiminut poliittisesti muun muassa TANE:n kuntavaalityöryhmän varapuheenjohtajana. Tuon myös omassa opetuksessani jatkuvasti esiin myös feminismin näkökulman.

2. Koko poliittisen toimintani lähtökohta on demokratia jonka käsitän yhdenvertaisena osallistumisena. Yleisellä tasolla tämä tarkoittaa sitä, että ajattelen, että järjestelmä tai organisaatio toimii demokraattisesti ja oikeudenmukaisesti mikäli ei ole olemassa sellaisia identiteettiin, sukupuoleen, seksuaalisuuteen tai muita rakenteellisia tekijöitä jotka ovat esteenä yhdenvertaiselle osallistumiselle. Tasavertainen osallistuminen sekä eri identiteettien tunnustaminen on myös oman tutkimukseni keskiössä.

Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta puolueessa tulisi edistää muun muassa laatimalla tasa-arvosuunnitelma. Tämän lisäksi selvittäisin mitkä käytännöt koetaan esteenä yhdenvertaisuudelle jotta näihin voidaan puuttua ja ratkaista. Yleensä henkilöt jotka kokevat syrjintää ovat parhaat asiantuntijat tunnistamaan syrjiviä käytäntöjä. Tämä tarkoittaa, että puoluesihteerinä kuuntelisin ja ottaisin erittäin vakavasti kaikki huomiot jotka liittyvät käytöntöihin, toimiin ja rakenteisiin joita koetaan syrjiviksi.

3. Naisjärjestöjen arvo puolueelle liittyy muun muassa siihen, että ne tuovat erillisinä toimijoina jatkuvasti esiin ja ylläpitää keskustelua yhdenvertaisuuteen liittyvistä käytännöistä ja tämän toteutumisen esteistä puoluetoiminnassa. Asiantuntijaeliminä naisjärjestöjen tehtävä on myös tuoda uusia näkökulmia ja ylläpitää keskustelua yllä oleviin teemoihin liittyen.

Puolueen kannalta on Vasemmistonaiset tekevät myös äärimmäisen tärkeätä työtä siinä, että jatkuvasti voidaan varmistaa se, että ohjelmista, uudistuksista ja kaikesta muusta toiminnasta ei tasa-arvonäkökulma pääse unohtumaan. Esimerkkinä voitaisiin ottaa se, että kahteen ensimmäiseen kysymykseen kattavimmat ja todennäköisesti toimivimmat käytännön uudistukset saataisiin aikaiseksi valjastamalla Vasemmistonaisten asiantuntijuus käyttöön.

Niko Peltokangas

1. Modernina puolueena Vasemmistoliitto tarvitsee tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman, joka luonnollisesti kattaa myös puolueen työntekijät. Käynnistäisin suunnitelmatyön yhdessä työntekijöiden, puoluejohdon ja aktiivien kanssa ja varmistaisin, että käytössä on tarvittavat resurssit ja asiantuntijat. Varmistaisin myös, että työntekijät ovat valinneet joukostaan tasa-arvovastaavat, joita koulutetaan tehtäväänsä.

Työ Vasemmistonuorissa ja toiminta sen tasa-arvojaostossa on opettanut ylläpitämään herkkyyttä syrjivien tilanteiden ja rakenteiden tunnistamisessa. Vasemmistoliitossa on monin tavoin hyvä toimia, mutta se ei saa estää puuttumasta arkipäiväistyneeseen seksismiin, rasismiin tai muuhun syrjintään. Esimies voi olla toiminnallaan parantaa tai huonontaa tilannetta, joten pyrkisin luomaan käytänteitä ja keskusteluilmapiiriä, jotka tekevät henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja olosuhteisiin (mm. sukupuoli, ikä, varallisuus, perhetilanne, ihonväri) liittyvien normien, etuoikeuksien ja syrjinnän tunnistamisesta osan normaalia kehittämistyötä.

2. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman laatimisprosessi on yhtä tärkeä kuin tuotoksena syntyvä asiakirja. Korostaisin prosessin avoimuutta kaikille puolueen toimijoille. Varmistaisin, että suunnitelman laatiminen muodostuu osaksi puolueen muuta strategiatyötä.

Uskon ennen kaikkea rakenteellisiin ratkaisuihin, mutta toimintakulttuurin muuttamiseksi tarvitaan jatkuvaa oppimista, hyvää keskusteluilmapiiriä ja esimerkin näyttämistä. Ottaisin itse ja kannustaisin muuta puoluejohtoa ottamaan aktiivisesti osaa puolueen jäsenten käymiin keskusteluihin sekä luomaan foorumeja (esimerkiksi tapahtumia ja keskusteluryhmiä), joilla voidaan käydä tavoitteellista keskustelua puolueen toiminnasta – ja asioista, jotka eriarvoistavat toimijoita.

Edistäisin tasa-arvovastaavien kaltaisten käytäntöjen saamista myös vapaaehtoisten tueksi. Huomioisin osallistumisen yhdenvertaisuuden eri tekijöineen tapahtumien ja toiminnan suunnittelussa ja palautteen keräämisessä.

3. Naisjärjestöillä on merkitystä, sillä ne voimistavat naisten ääntä yhteiskunnassa, jossa nämä voivat yhä tulla sukupuolensa vuoksi vähätellyksi ja hiljennetyksi yhteiskunnallisina toimijoina. Naiserityiselle (vain naisia koskevalle) toiminnalla on lopulta se tarve ja merkitys, jonka toimijat sille itse antavat, eikä sen määrittelijäksi tarvita miespuoluesihteeriä.

On ylipäänsä tärkeää, että puolueen jäsenet voivat järjestäytyä haluamillaan tavoilla, saada vertaistukea ja samalla tuottaa uutta asiantuntemusta vasemmistolaiselle liikkeelle. Haluaisinkin luoda sellaista kulttuuria, jossa erilaiset muodolliset ja epämuodolliset verkostot kokoavat puolueen jäseniä eri teemojen ympärille ja haluamiinsa viiteryhmiin. Sillä tavoin voisi syntyä myös lisää tasa-arvopoliittista ja feminististä toimintaa, joka saavuttaa myös muita kuin naisia.

Irma Taavela

1. Vastaan puoluekokoukselle tehdyllä aloitteella 22, jota olen ollut ehdottamassa ja tekemässä.

2. Vastaan puoluekokoukselle tehdyllä aloitteella 22, jota olen ollut ehdottamassa ja tekemässä.

3. Naisjärjestöjen rooli on ollut tärkeä menneisyydessä, mutta tulevaisuudessa sen roolia omassa puolueessa voidaan puolestani miettiä ja ehkä kehittää ei sukupuolittuneeseen suuntaan.

Sinikka Torkkola

1. Työntekijöiden esimiehenä olen vastuussa siitä, että työpaikalla noudatetaan lakia eikä ketään syrjitä sukupuolen, sukupuolisen suuntautumisen, terveyden tilan, vammaisuuden, etnisen tausta, iän tai vakaumuksen vuoksi. Näen työnantajan vastuun lainkirjainta laajempana, sillä vasemmistoliiton tulee olla arvojensa mukaisesti esimerkillinen työnantaja. En tiedä, onko puoluetoimistossa tehty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa, ellei se on syytä tehdä ja jos se on jo tehty, se pitänee päivittää. Kyse ei ole vain suunnitelman tekemisestä, vaan myös suunnitelman tekoprosessin vaikutuksista. Asioiden työstäminen tuo usein esiin muutosta vaativia käytäntöjä, joita ei työn keskellä helposti huomaa.

2. Vasemmistoliiton pitää toteuttaa arvojaan kaikissa toimissaan. Arvojen vieminen käytäntöön ei suju itsestään vaan vaatii työtä. Vasemmistoliiton tuleekin ottaa käyttöön sukupuolivaikutusten arviointi osaksi kaikkea toimintaansa. Pelkkä sukupuolikiintiöiden laskeminen ei riitä vaan toiminnnan sukupuolivaikutuksia on arvioitava laajemmin. Käytännössä se voi tarkoittaa tarkistuslistaa, jonka avulla voi arvioida toiminnan vaikutuksia tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteeb,. Yhdenvertaisuuden arvioinnissa ei ole vielä suvausta vastaavia käytäntömalleja. Vasemmistoliitto voisikin toimia esimerkillisesti ja kehittää yhdenvertaisuusvaikutusten arviointikäytäntöjä, olisiko se sitten nimeltää yhvausta.

3. Käytännön politiikassa naispoliittiset järjestöjä tarvitaan ehdottomasti, sillä ilman naisjärjestöjä monet yhteiskunnallisesti merkittävät kysymykset voisivat jäädä huomiotta niin vasemmistoliitossa kuin koko yhteiskunnassakin. Naisjärjestöjä tarvitaan erityisesti nyt nostamaan esiin tasa-arvo-ongelmia, joita yleisestä tasa-arvohan on saavutettu -puheesta huolimatta. Pidän myös merkittävänä naisjärjestöjen välistä yhteistyötä, jonka kautta voidaan saada laajaa poliittista tukea naisten asemaa ja tasa-arvoa edistäville hankkeille.