Lausuimme tasa-arvopoliittisesta selonteosta

Selonteko on valtioneuvoston strategisen toiminnan linjaus. Valtioneuvoston tasa-arvopoliittisessa selonteossa linjataan pitkän ajan kansalliset tasa-arvopolitiikan tavoitteet. Siksi selonteossa käsitellään toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia sekä niiden ennakoitavissa olevia vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon 2020-luvun loppuun saakka.

Tarkoituksena on, että selonteko ja sen valmistumisen jälkeen kehitettävä ja valtion eri hallinnonalat kattava sukupuolten tasa-arvon tilaa seuraava järjestelmä muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden.

Tulevaisuuden tasa-arvokysymykset

1. Tavoitteiden asettamiseksi on selonteossa tarkoitus käsitellä toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia sekä niiden ennakoitavissa olevia vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon. Millaisia tulevaisuutta ennakoivia tasa-arvokysymyksiä tai ongelmia mielestänne pitäisi selonteossa painottaa? Tarkasteltava aika on nykyhetkestä vuoteen 2030. Mainitkaa ja perustelkaa enintään viisi selkeää kysymystä. Mikäli mahdollista, sijoittakaa ne teemaotsikoiden alle sopivaksi katsomaanne kohtaan. Teema-alueet on esitelty edellä.

 Vastaukset: 

  1. Sote-uudistuksessa on huomioitava kuntien ja maakuntien roolin muuttumisen vaikutus tasa-arvon toteutumiseen. Sote-uudistuksen vaikutusarvionnissa sukupuoli on nostettava keskeiseksi tekijäksi.
  2. Sosiaaliturvauudistuksessa sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja naisten taloudellisen aseman parantaminen otettava keskeiseksi tavoitteeksi.
  3. Sukupuolivaikutusten arvioinnista sekä sukupuolitietoisesta budjetoinnista tulee tulla läpileikkaava osa hallintoa ja päätöksentekoa. 

Tasa-arvopoliittiset tavoitteet

2. Marinin hallituksen tavoitteena on parantaa kunnianhimoisesti tasa-arvoa yhteiskunnassa ja nostaa Suomi tasa-arvon kärkimaaksi. Mitkä mielestänne pitäisi olla Suomen kansalliset pitkän ajan tasa-arvopoliittiset tavoitteet, jotka toteutuessaan veisivät Suomea tasa-arvoisemmaksi yhteiskunnaksi? Huomioikaa, että kysymys on tavoitteista, ei välineistä tai toimenpiteistä. Tarkasteltava aika on nykyhetkestä vuoteen 2030. Mainitkaa enintään viisi konkreettista, selkeää ja seurattavissa olevaa tavoitetta.

Vastaukset: 

  1. Tasa-arvon edistämisen kannalta yhtenä keskeisimpänä kokonaisuutena on samapalkkaisuuden ja palkkatasa-arvon edistämistä. Viime vuoden joulukuussa julkaistun samapalkkaohjelman toimenpiteiden toteuttamiseen tarvitaan riittävät resurssit. Palkka-avoimuutta pidämme keskeisenä palkkatasa-arvon edistämisen mekanismina, johon tarvitaan vahvaa lainsäädäntöä sitä tavoitetta tukemaan. Suomessa työmarkkinat ovat vahvasti segregoituneet sukupuolen mukaan. Segregaatiosta eroon pyrkimiseksi on tehtävä konkreettisia toimenpiteitä.Olennaisessa roolissa on segregaation juurisyihin puuttuminen sukupuolisensitiivisellä kasvatuksella ja oppilaanohjauksella. Sukupuolisensitiivinen kasvatus ja koulutuksen tasa-arvo ovat merkittävässä roolissa sukupuolten tasa-arvon edistämisessä.  Oppilaanohjaukseen liittyen on esimerkiksi havaittu, että maahanmuuttajataustaisia tyttöjä ohjataan toisen asteen valinnoissa hoiva-alalla ja ammatilliseen koulutukseen vaikka heidän intressinsä olisivat muualla. Varhaiskasvatuksen ja opetushenkilöstön täydennyskoulutukseen tähtäävä erillinen hanke, työelämän sukupuolisegregaation kääntämiseksi olisi tarpeellinen.
  2. Suomi on naisiin kohdistuvan väkivallan määrässä Euroopan kärkimaita. Tästä häpeällisesti tittelistä tulee päästä eroon ja Istanbulin sopimuksen implementointi on toteutettava täysimääräisesti. Naisiin kohdistuvan väkivaltaan puuttumisessa turvakotipaikkojen lisäksi tulee kiinnittää erityistä huomiota myös turvakotiajan jälkihuoltoon.
  3. Sukupuolivähemmistöjen aseman parantamisen on oltava yksi keskeisimpiä tasa-arvotavoitteita Suomessa. Suomi on saanut transsukupuolisten kohtelusta huomautuksia Euroopan neuvostolta. Translain kokonaisuudistus seisoo tällä hetkelle eduskunnassa. Uudistuksessa on kyse merkittävistä ihmisoikeuksista ja uudistus pitää saada etenemään.
  4. Hoivan epätasapainoinen jakautuminen. Perhevapaauudistus on keskeisessä roolissa hoivavastuun ja -oikeuden tasaamisessa vanhempien välillä. Tällä on vaikutusta myös naisten asemaan työmarkkinoilla. Hoivavastuu jakautuu epätasaisesti elämän eri vaiheissa. Omaishoitajista noin 70 % on naisia ja moni nainen karsii omasta työurastaan ja taloudestaan omaishoitajuuden takia.
  5. Rasismiin ja vihapuheeseen puuttuminen. Rasismi ja sen lisääntyminen viime vuosina ovat ihmisoikeusongelma, joka kaventaa ei-valkoihoisten oikeuksia ja mahdollisuuksia osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan. Rasismin ja vihapuheen sukupuolittuneisuus tulee huomioida nykyistä paremmin. Sukupuolittunut vihapuhe kaventaa kaikkien naisten toimintamahdollisuuksia ja on jo nyt vaikuttanut naisten halukkuuteen osallistua esimerkiksi poliittiseen toimintaan 

 3. Mitkä mielestänne pitäisi olla Suomen tasa-arvopoliittiset tavoitteet koskien Euroopan unionia ja kansainvälistä toimintaympäristöä? Täsmentäkää ja perustelkaa, mikäli mahdollista.

Vastaus:  

  1. Naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman edistäminen tulee asettaa Suomen tärkeimmäksi kehityspoliittiseksi painopisteeksi.
  2. Suomen tulee vaatia Euroopan unionilta naisten ja tyttöjen oikeuksien edistämistä mm. koskien seksuaali- ja lisääntymisoikeuksia ja terveyttä sekä oikeutta vapaaseen ja turvalliseen aborttiin.
  3. Suomen tulee edistää päättävässä asemassa olevien tasaisempaa jakautumista eri sukupuolten kesken.
  4. Suomi on YK:N CEDAW-sopimuksen mukaisesti sitoutunut ehkäisemään kokonaisvaltaisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Sopimus koskee myös ihmiskauppaa. Suomen tulee julkisesti tuomita Kanadassa ja Amerikassa tapahtumat tuhannet kadonneiden ja murhattujen alkuperäiskansa naisten tapaukset ja vaatia oikeutta näille naisille. Monet näistä naisista ovat myös ihmiskaupan uhreja. Kanadassa alkuperäiskansaan kuuluva nainen joutuu murhan uhriksi kuusi kertaa todennäköisemmin verrattuna muuhun väestöön 

Sukupuolten oikeudellinen asema

4. Lainsäädäntö on yksi merkittävä sukupuolten tasa-arvopolitiikan väline. Miten lainsäädäntöä tai yksilön oikeussuojaa pitäisi mielestänne kehittää sukupuolten tasa-arvon lisäämiseksi? Huomatkaa, että kysymys ei koske ainoastaan tasa-arvolakia.

Vastaus: 

  1. Järjestäytyneen maalittamisen kriminalisointi on erityisesti poliittisesti aktiivisten naisten asemaa vahvistava toimi.
  2. Uudistetaan tasa-arvolakia palkkojen läpinäkyvyyden lisäämiseksi. Tarkennetaan palkkakartoituksia niin, että velvollisuus verrata töiden samanarvoisuutta toteutuu. Alipalkkaus tulee kriminalisoida.
  3. Lisätään rikoslain rangaistuksen määräämisen yhteyteen (6 luku 5§) koventamisperusteisiin sukupuoli, jotta sukupuoleen liittyvään vihapuheeseen ja viharikollisuuteen voitaisiin paremmin puuttua.
  4. Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien oikeudellisen aseman parantamisen mm. mahdollistamalla useamman kuin kaksi juridista sukupuolta.


5. Moniperusteisella syrjinnällä tarkoitetaan syrjinnän kohteeksi joutumista sukupuolen ja jonkin muun ominaisuuden perusteella. Se voi olla myös rakenteellista. Mitkä moniperusteisen syrjinnän kysymykset mielestänne pitäisi ehdottomasti käsitellä selonteossa?

Vastaus: 

  1. Suomi johtaa Euroopan rasismikokemuksien tilastoa. Rasismi, sen määrä ja sukupuolittuneisuus tulee ottaa vakavasti ja ryhtyä toimiin sen vähentämiseksi.
  2. Turvapaikan myöntämisperusteena tulee nykyistä paremmin huomioida sukupuolittunut ja seksuaalisuuten kohdistuva väkivalta
  3. Kotouttamisessa tulee muuttaa sen toiseuttavat ja rakenteellista epätasa-arvoa luovat rakenteet, kuten mahdollistaa kielikoulutukseen pääsy työvoimastatuksesta riippumatta.
  4. Saamelaiset naiset ovat aliedustettuna mediassa ja päättävissä asemissa. Alkuperäiskansa naisten aseman ja oikeus oman kielen turvaamiseksi on tehtävä konkreettisia toimia ja niiden edistämisen tulee näkyä myös valtion tasolla.