Hallitusohjelma lyö korville köyhiä ja sukupuolten tasa-arvoa

Ensimmäistä kertaa sitten Lipposen ykköshallituksen hallitusohjelmassa ei ole mainintaa sukupuolten tasa-arvon edistämisestä hallituksen tavoitteena. Vaikkei aiempienkaan hallitusten ohjelmakirjaukset ole aina toteutuneet, niillä on kiistatta ollut merkitystä.

Näyttää siltä, ettei ohjelman sukupuolivaikutuksia ole arvioitu lainkaan. Tai mikä vielä pahempaa: niitä on arvioitu ja hyväksi havaittu!
Hallitusohjelmassa on paljon toimia, jotka edistämisen sijasta suoraan heikentävät sukupuolten tasa-arvo ja naisten asemaa. Tähän on poimittu ensimmäisiä vaikutelmia heti ohjelman julkistamisen jälkeen.

Räikeimpänä esiin rävähtää subjektiivisen päivähoito-oikeuden lopettaminen. Muutama vuosi sitten ei kukaan olisi uskonut, että näin voidaan tehdä.  Tällä on merkitystä nykyisessä tilanteessa – lasten lisäksi – ennen kaikkea naisten arkeen ja asemaan työmarkkinoilla.

Päiväkotiryhmien suurentaminen ja lomakarttumien poistaminen vanhempainrahakaudelta tarkoittaa, että yhä useampi nainen jää kotihoidontuella kotiin ja/tai että yhä pienemmät lapset viedään päiväkotien entistä suurempiin ryhmiin.

Kirjauksia vanhempainvapaan tasaisemmasta jakamisesta silloin kun perheessä on kaksi vanhempaa, ei löydy. Päiväkotimaksuja korotetaan, nollaluokka poistetaan ”kannustinloukon varjolla”, kotihoidontuen määrään ei kosketa: aiotaanko tehdä jotain konkreettista, jotta enemmän kuin neljä prosenttia isistä sitä käyttäisi.

Onko mietitty, mitä tarkoittaa synnytysikäisille naisille se, että työntekijä on mahdollista palkata ilman perusteita alle vuodeksi tai se, että koeaika pitenee vuodeksi? Käytännössä tarkoittanee, että raskaana olevan työsuhde voidaan ”täysin laillisesti” lopettaa.

Tuki omaishoitoon on hyvä asia. Kun samaan aikaan kuitenkin muiden vaihtoehtojen puutteessa pakotetaan vanhukset kotihoitoon yhä enenevästi, on kyseessä naisiin kohdistuva loukko. Hoitajamitoituksen pienentäminen vanhushoivassa puolestaan kohdistuu suoraan naisiin, sekä hoitajina että hoidettavina.

Miten hallitus aikoo vähentää naisiin kohdistuvaa ja lähisuhdeväkivaltaa? Tämä oli mm. Tasa-arvoaisin neuvottelukunnan kolmesta päätavoitteista yksi.
Tasa-arvoministeriä ei Suomessa ole koskaan ollut, sukupuolten tasa-arvo on kuulunut yhden ministerin tehtäviin oto. Pestiä on hoitanut milloin puolustusministeri milloin kulttuuriministeri. Kiinnostavaa silti on, että tasa-arvoministerin tehtävät kuuluvat nyt uuden perheministerin toimenkuvaan.
Positiivista ohjelmassa on, että mainitaan perheiden monimuotoisuus ja se, että lapsivaikutusten arviointi on otettava päätöksen teossa huomioon (huom! ei sukupuolivaikutusten arviointia). Näitä mm. Vasemmistoliiton perhepoliittinen työryhmä on vaatinut. Sukupuolivaikutusten arviointia Vasemmistonaiset on vaatinut.  Mielenkiintoista onkin kuulla, miten arvioidaan luokkakokojen ja päiväkotiryhmien suurentamisten vaikutukset lapsiin. Sukupuolivaikutuksia ei arvioida, joten ei mitään mielenkiintoista odotettavissa siltä osin.

Lena Paju
Naispoliittinen sihteeri