Sotevaalitavoitteet

Tammikuussa 2022 järjestettävissä sotevaaleissa Vasemmistonaisten tavoitteena on yhdenvertaiset, laadukkaat ja oikea-aikaiset palvelut kaikille Suomessa asuville ja kaikkialla Suomessa. Haluamme kaventaa väestöryhmien hyvinvointieroja ja parantaa terveyspalvelujen tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta. Vasemmistonaisten tavoitteena on soteuudistus, joka edistää sukupuolten tasa-arvoa ja edistää ihmisten kohtaamista yksilöllisesti ja kunnioittavasti.

Vasemmistonaisille koko uudistuksen tärkein tavoite on ihmisen asettaminen keskiöön ja tasa-arvon lisääminen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tasa-arvon edistämisen tulee olla palveluita järjestettäessä läpileikkaava tavoite. Tasa-arvoa edistävien sotepalveluiden tuottamisen tulee tapahtua lähellä ihmistä alueiden ja ihmisten erilaisuus huomioiden. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun siirtyminen hyvinvointialueille mahdollistaa palveluiden järjestämisen niin, että ihmisten pompottelu eri organisaatioiden välillä ja jonosta toiseen loppuu.

Sotepalveluiden tuottamisessa tulee huomioida naisten, miesten ja sukupuolivähemmistöjen erityistarpeet. Palveluita tulee tarjota niin, että niissä huomioidaan kaikki ihmisryhmät ja heidän tarpeensa. Perheiden palveluita järjestäessä tulee huomioida perheiden moninaisuus.

1. Palvelut lähelle ihmistä

Maksuttomat ja saavutettavat julkisesti tuotetut palvelut ovat pohjoismaisen hyvinvointivaltion ja ihmisten hyvinvoinnin perusta. Ne ovat myös keskeisessä roolissa sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Palveluiden tulee olla niin hyvin resursoituja, että uudistuksen tavoitteet tasa-arvon edistymisestä toteutuvat. Soteuudistuksen tulee parantaa palveluiden saavutettavuutta ja lähipalveluita, ja tavoitteiden saavuttamista tulee seurata systemaattisesti.

Lapsiperheiden palveluissa on tärkeää, että palvelut ovat saavutettavissa helposti. Lapsiperheiden palveluiden perhekeskusmallissa vanhempia voidaan tukea lapsen varhaislapsuudesta aina teini-ikään asti. Lapsiperheiden palveluissa on panostettava työntekijöiden pysyvyyteen ja katkeamattomiin asiakassuhteisiin.  Lapsiperheiden kotipalvelulla ja muulla arjen avulla ehkäistään vanhempien uupumusta.

Neuvolapalvelut ovat yksi tärkeimmistä lähipalveluista perheiden hyvinvoinnin kannalta. Neuvolapalveluiden tulee olla saavutettavissa lähipalveluna ympäri Suomen. Neuvolan tulee tukea tasa-arvoisen vanhemmuuden ja tasavertaisen hoivavastuun kehittymistä jo ennen lapsen syntymää.

Parisuhteen ja perheen kriiseissä apua tulee saada oikea-aikaisesti ja matalalla kynnyksellä. Oikea-aikainen apu ehkäisee tilanteiden kriisiytymistä ja kriisien pahentumista. Erotilanteissa palvelua tulee taata kaikille parisuhteen muodosta riippumatta ja lapsettomien perheiden on saatava yhdenvertaiset palvelut lapsiperheiden kanssa.

Palveluissa on huomioitava lasten vuoroasuminen. Työntekijöiden tulee vahvistaa tasa-arvoista vanhemmuutta tukemalla lasten vuoroasumista eron jälkeen. Lasten ja perheiden palvelut, kuten lastensuojelun palvelut, kotipalvelu ja terveydenhuolto, on turvattava lapselle ja tämän perheelle molemmissa kodeissa ja myös silloin, kun kodit sijaitsevat eri hyvinvointialueilla.

Päihdepalveluissa tulee huomioida päihdeongelmaisten naisten ongelmien kerroksellisuus. Päihteitä käyttäviä raskaana olevia ja päihdeongelmaisia äitejä tulee tukea. Päihdepalveluiden saatavuutta ja laatua tulee kehittää sukupuolinäkökulma huomioiden.

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut pitää järjestää lähellä ihmistä sen sijaan, että ne keskitetään suuryksiköihin tai suurille paikkakunnille.
  • Palvelujen kielelliseen saatavuuteen on kiinnitettävä huomiota alueiden tarpeiden mukaisesti.
  • Lapsiperheiden kotipalveluita on tarjottava kaikille tarvitseville.
  • Lapsiperheiden palveluita pitää kehittää perhekeskusmallilla huomioiden perheiden monimuotoisuus.
  • Lapsi- ja perhepalvelujen työntekijöiden on tunnettava monimuotoisten perheiden erityistarpeet ja työntekijöille on tarvittaessa tarjottava täydennyskoulutusta moninaisuudesta.
  • Palvelujen aukioloaikojen on tuettava työn ja eri perhetilanteiden yhteensovittamista.
  • Perheoikeudellisten palveluiden resursseja on lisättävä ja lastenvalvojien resurssien on vastattava alueen tarpeeseen.
  • Perheoikeudellisten palveluiden työntekijöiden osaamista lasten vuoroasumisesta ja perheiden moninaisuudesta tulee lisätä täydennyskoulutuksella.
  • Erityisesti matalan kynnyksen eron ensiapupisteitä tulee olla kaikilla hyvinvointialueilla.
  • Asunnottomille naisille tulee tarjota naisille suunnattuja ensisuojia tai vastaavia kohtaamispaikkoja.
  • Erikoissairaanhoidon maksujen tulee olla kohtuullisia ja perintäfirmojen käyttö tulee lopettaa.

2. Seksuaali- ja lisääntymisterveyden palvelut kuntoon

Sotepalveluita käytetään munasolusta mummoon. Erityisesti naiset tarvitsevat läpi elämänkaarensa useita erilaisia seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä palveluita. Useat gynekologiset vaivat ja lisääntymisterveyteen vaikuttavat sairaudet ovat alidiagnosoituja. Tällä hetkellä julkisissa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa on hyvin hankalaa päästä gynekologin vastaanotolle.

Gynekologista osaamista tulee lisätä sosiaali- ja terveyspalveluihin. Gynekologeilla tulee olla riittävästi osaamista kohdata erityisryhmiä, kuten vammaisia ja sukupuolivähemmistöjä. Lisäksi tulee olla riittävästi osaamista kohdata ja auttaa seksuaalista väkivaltaa kokeneita. Raskaudenkeskeytystä hakevat tulee kohdata sensitiivisesti ja heidän omaa päätöstään tukien.

Ehkäisyneuvontapalvelut pitää laajentaa kattamaan seksuaaliterveys kokonaisuutena. Matalan kynnyksen pääsy seksuaalineuvojalle tai tarveharkintainen pääsy seksuaaliterapiaan tulee olla osa terveyskeskuksen keinovalikoimaa.

  • Gynekologille tulee päästä helposti myös julkisen terveydenhuollon puolella.
  • Terveyskeskuksissa tulee olla saatavilla gynekologi, jota voi konsultoida matalalla kynnyksellä.
  • Gynekologisia palveluita ja seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyviä palveluita tulee olla saatavilla asiakkaan omalla äidinkielellä esimerkiksi tulkin välityksellä.
  • Hyvinvointialueiden tulee kouluttaa lisääntymisterveyden ammattilaiset kohtaamaan erityisryhmät, kuten vammaiset ja sukupuolivähemmistöt.
  • Hyvinvointialueen tulee tarjota alle 25-vuotiaille maksuton ehkäisy.
  • Maksutonta ehkäisyä tarjotaan myös yhden vuoden sisällä synnyttäneille sekä päihdepalveluiden asiakkaille riippumatta iästä.
  • Raskaudenkeskeytystä hakevalle tai keskeytyksen tehneelle tulee olla tarjolla keskusteluapua tai psyykkistä tukea.

3. Naisiin kohdistuvan väkivallan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy ja uhrien auttaminen

Jopa 47 prosenttia yli 15-vuotiaista tytöistä ja naisista on kokenut Suomessa fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa. Koronapandemian aikana useat väkivaltatyötä tekevät järjestöt ovat raportoineet lähisuhdeväkivallan lisääntymisestä.

Naisiin kohdistuva väkivalta ja lähisuhdeväkivalta tulee tunnistaa sotepalveluissa. Lähisuhdeväkivallan, seksuaalisen väkivallan ja hyväksikäytön uhrien kohtaamiseen ja auttamiseen on oltava tarpeeksi osaamista ja riittävät palvelut. Lähisuhdeväkivallan ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisy ja väkivaltaa kohdanneiden auttaminen on kirjattava sotealalla työnkuviin, jotta osaaminen ei ole yksittäisen henkilön varassa.

  • Alueellista turvakotiverkostoa laajennetaan vastaamaan koko hyvinvointialueen tarpeisiin.
  • Turvakotipalveluissa tulee huomioida vammaisten naisten, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien naisten, romaninaisten, maahanmuuttajataustaisten, paperittomien sekä pakolais- ja turvapaikkaa hakevien naisten tarpeet.
  • Jokaisella hyvinvointialueella tulee olla matalan kynnyksen palveluita lähisuhdeväkivaltaa kohdanneille.
  • Seksuaalista väkivaltaa kokeneiden SERI-keskusten alueellista kattavuutta tulee parantaa ja keskusten työn jatkuvuuteen tulee sitoutua.

4. Sotealojen työolot ovat tasa-arvokysymys

Palveluiden järjestämisessä keskeistä on huolehtia paitsi palvelun tasalaatuisuudesta myös työntekijöiden oikeuksista. Suomessa on meneillään sotealan työvoimakriisi.  Ongelmat eivät ratkea ilman parannuksia sotealan ammattilaisten työoloihin ja palkkaukseen. Työnantajana jokaisen hyvinvointialueen pitää välittömästi linjata konkreettisista toimista, joilla ammattilaisten työnjakoa selkeytetään, työprosesseja kehitetään sekä työehtoja ja työoloja parannetaan.

Hyvinvointivaltuustojen on panostettava sotepalveluiden ja pelastusalan työntekijöiden työhyvinvointiin sekä vastuullisena työnantajana toimimiseen. Kuluneina vuosina on raportoitu huolestuttavia tuloksia hoitajien työssäjaksamisesta sekä naisten kohtaamasta häirinnästä sote- ja pelastusalalla. Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasioiden tulee olla kiinteä osa työnantajapolitiikkaa.

  • Sotealan palkkoihin tulee saada merkittävä tasokorotus.
  • Häirintään puuttumiseen tulee kehittää toimivat prosessit ja häirintään tulee olla työpaikoilla nollatoleranssi.
  • Jokaisella hyvinvointialueella tulee olla selkeä keinovalikoima häirintään puuttumiseksi.

5. Mielenterveyden palvelut korjattava

Nykyisen mielenterveyspalveluiden kriisin purkamisen tulee olla hyvinvointialueiden ykköstavoitteita. Kaikissa sosiaali- ja terveyskeskuksissa pitää olla tarjolla perustason mielenterveyden hoitoon liittyvää osaamista ja palveluita. Perustason mielenterveyspalvelut toteutetaan Terapiatakuu-aloitteen ehdottamalla tavalla.

THL:n vuonna 2021 toteuttaman kouluterveyskyselyn tulokset antavat huolestuttavia tietoja lasten ja nuorten, erityisesti tyttöjen, mielenterveyden tilasta. Kyselyn mukaan lähes kolmannes tytöistä kertoi kokevansa kohtalaista tai vaikeaa ahdistusta tai masennusoireilua. Aiemmasta tutkimuksesta luku oli noussut 10 prosenttia. Kolmannes tytöistä kertoi kyselyssä kohdanneensa seksuaalista häirintää. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvat nuoret kokevat mielenterveyden oireilua moninkertaisesti verrattuna seksuaali- ja sukupuolienemmistöihin kuuluviin nuoriin.

  • Mielenterveyspalveluihin tarvitaan matalan kynnyksen palveluita, joihin pääsee myös ilman lähetettä.
  • Koulujen ja oppilaitosten mielenterveysavun saatavuus on turvattava. Oppilashuollon henkilöstömitoituksesta annettuja suosituksia on noudatettava.
  • On varmistettava, että koulujen ja sotealueiden yhteistyö lasten ja mielenterveyden asioissa toimii.

6. Tasa-arvoa ikäihmisten palveluihin

Ikäihmisten enemmistö on naisia ja etenkin pienituloisista ikääntyneistä valtaosa on naisia. Palveluissa tulee huomioida ikäihmisten moninaisuus ja esimerkiksi seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluminen. Kotihoito pitää järjestää niin, että hoitajilla on aikaa aidosti kohdata ikäihminen omahoitajaperiaatetta kunnioittaen. Ikäihmisen on voitava itse päättää, milloin kotihoito ei ole enää riittävä ja milloin tarvitsee enemmän hoivaa.

Omaishoitajista noin 70 % on naisia. Omaishoitajien jaksamisen turvaamiseksi hyvinvointialueiden pitää panostaa omaishoitajia tukeviin laadukkaisiin palveluihin. Omaishoitajien uupumista tulee ehkäistä tarjoamalla monipuolisia sijaishoitojärjestelyjä ja omaishoitajia tulee tiedottaa heille kuuluvista vapaista.

  • Vanhuspalveluiden hoitajamitoitus on toteutettava täysimääräisesti ja samalla parannettava kotihoidon laatua
  • Pienituloiset ikäihmiset tulee vapauttaa perusterveydenhoidon maksujen lisäksi suun terveydenhoidon sekä kotihoidon käyttöä rajoittavista asiakasmaksuista
  • Omaishoitajien palveluita tulee parantaa ja omaishoitajien uupumista ehkäistä laadukkailla palveluilla ja palkkioiden korotuksella.