1-2/2013

Pääkirjoitus: Taiteella päin taantumusta

”Miksi naiset ovat niin vihaisia? Mitä he haluavat? Miksei nainen voi olla enemmän miehen kaltainen? Miksei ole suuria naistaiteilijoita? Kuka pelkää Virginia Woolfia? Mitä on feminismi?

Mitä on taide? Onko feministitaide ”taidetta”? Onko feministitaide suurta taidetta? Onko naistaiteilijoiden tekemä taide feministitaidetta? Onko feministitaide naisten taidetta?

[ Lue lisää → ]

Valtaus ei ole ohi

Yhteiskuntakriittisyys tuntuu lisääntyvän kulttuurin alueella. Globalisaation vastaiset liikkeet, aukioiden valtaukset synnyttävät sosiaalisia rakenteita, ihmisryhmiä, jotka jäävät elämään ja työskentelemään valtauksen hajaannuttua. Occupy-liike ei ole millään muotoa ohi. Ihmiset löytävät keinonsa reagoida kasvavaa sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta ja demokratian murenemista vastaan. Taiteilijat muiden mukana.

Tammikuun lopulla Helsingissä vieraili yhteiskunnallisia voimasuhteita ja liikkeitä tutkiva itävaltalainen taiteilija Oliver Ressler. Hän piti Kiasmassa workshopin Alternative economies, alternative societies. Työpajan sisältönä oli erilaisia vaihtoehtoisia yhteiskuntavisioita ja taiteellista toimintaa, jonka lähtökohtana on vaikuttaa sortaviin ja epäinhimillisiin rakenteisiin. Esimerkiksi flash mob-tyyppiset happeningit ovat suomalaisillekin tuttuja.

[ Lue lisää → ]

Kirja-arvostelu: Keitäs tyttö kahvia

Toimittaja ja tietokirjailija Eveliina Talvitien kirjassa Keitäs tyttö kahvia pääosassa ovat eri-ikäisten naisten kokemukset politiikassa.

Paljon on vuosikymmenien aikana muuttunut, mutta toisaalta samanlaiset kokemukset myös yhdistävät eri-ikäisiä naisia. Vasemmistoliitossa vaikuttaneista ja vaikuttavista äänessä ovat Suvi-Anne Siimes, Merja Kyllönen ja Li Andersson.

[ Lue lisää → ]

Teatterissa: Huorasatu on kuin Raamattu. Vain lyhyempi.

Laura Gustafssonin romaani Huorasatu (Into) oli vuoden 2011 yllättäjiä. Tyylilajeja häpeilemättä sekoittanut feministinen pamfletti nousi ehdolle sekä Finlandia-palkinnon että Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon saajaksi.

Ennen kuin tarinasta tuli romaani, se oli näytelmä, joka kirjoitettiin ja esitettiin Teatterikorkeakoulussa. Nyt Ryhmäteatterin ohjelmistossa on kolmas versio aiheesta.

[ Lue lisää → ]

Ellun keittiössä: Olen ihminen, satun olemaan myös naisihminen!

Tämän minua hätkähdyttäneen repliikin lausui Elisabeth Rehn presidentinvaalikampanjansa haastattelussa Ylessä 1994. Minua politiikan toimittajien Jorma Mellerin (Anneli Jäätteenmäen puoliso) ja Hannu Lehtilän (Ylen julkaisujohtaja Riitta Pihlajamäen puoliso) kysymys ”Oletteko ihminen?” kouraisi todella syvältä. Miten joku voi asettaa toisen ihmisen olemassaolon tuolla tavoin kyseenalaiseksi.

Tulkitsin niin, että haastattelijat halusivat kertaheitolla nolata haastateltavansa. Mutta erityisen ilahtunut olin tentattavan vastauksesta, jossa hän onnistui kääntämään solvauksen kysyjiin itseensä …”satun olemaan myös naisihminen!” Pidän tuota hetkeä käännekohtana Rehnin kannatuslukujen nousuunlähdölle. Hänhän kilpaili sitten lopulta toisella kierroksella paikasta Martti Ahtisaaren kanssa.

[ Lue lisää → ]

Somessa kuhisee: Väkivalta ei irtoa sukupuolesta

Seurasin taannoin tuhannetta kertaa verkkovääntöä siitä, että myös naiset ovat väkivaltaisia ja myös naiset hakkaavat miehiään, ja etenkin lapsiaan. Että ei voida sanoa, että lähisuhdeväkivallassa olisi kyse naisiin kohdistuvasta väkivallasta, koska naisetkin lyövät. Eikä siksi saa kampanjoida erityisesti naisiin kohdistuvaa väkivaltaa vastaan.

Aikani ihmeteltyäni sain pienen oivalluksen ja ymmärsin jotain vaikerruksen taustalla olevasta ongelmasta.

Suomessa käsitettä ”naisiin kohdistuva väkivalta” käytetään harhaanjohtavan kapeasti. Suomalaisessa keskustelussa naisiin kohdistuva väkivalta pelkistyy naisiin kohdistuvaksi parisuhdeväkivallaksi.

[ Lue lisää → ]