Kuntavaalitavoitteet – feministinen ote kuntapolitiikkaan

Vasemmistonaisten tavoitteet kuntavaaleihin 2021 – feministinen ote kuntapolitiikkaan

Sukupuoli vaikuttaa edelleen elämään ja arkeen, joten kuntien valtuustoissa ja lautakunnissa tehtävät päätökset vaikuttavat eri tavoin ihmisten elämään. Kunnissa tehtävillä poliittisilla päätöksillä voidaan parantaa tai heikentää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Demokratia tarvitsee kaikkia sukupuolia, jonka vuoksi on tärkeää, että vallan ydin ja johtotehtävät jakautuvat tasaisesti.  

Sekä itse koronapandemia, siihen liittyvät rajoitustoimet että sitä seuraava jälleenrakentaminen on mitä suurimmissa määrin feministinen kysymys. Kriisi on osoittanut todella voimakkaalla tavalla sen, kuinka kunnissa naisvaltaiset peruspalvelut kuten opetus- ja hoiva-ala ovat olleet erityisen kuormitettuna ilman mahdollisuuksia työn joustoihin tai etätyöhön. Kunnissa myös hoiva- ja hoitovelka on kasvanut koronan myötä ja tämä on myös sukupuolten tasa-arvon kysymys. Ja juuri tästä syystä tulevalla kaudella tarvitaan feminististä jälleenrakentamista kunnissa. Koronan takia kolmannen sektorin toimintaan on kohdistunut voimakkaita rahoitusleikkausesityksiä, joka uhkaa erityisesti naisten arjessa jaksamista. 

Haluamme tarjota kaikille riittävän toimeentulon, asunnon, mahdollisuuden liikkua, terveydenhuollon ja hoivan sekä koulutuksen ja kulttuuria. Siksi meidän on tunnistettava yksilöiden arkeen ja asemaan liittyvät ominaispiirteet sekä erilaiset palvelutarpeet.   

Feministisellä otteella luomme parempaa elämää kaikille kuntalaisille sosiaalisesti, taloudellisesti ja ilmaston kannalta kestävällä tavalla. 

 

  1. Feministinen ote kuntademokratiaan

Kunnanvaltuustoihin vuonna 2017 valituista jäsenistä 39% oli naisia ja saman verran (39%) oli naisia valtuustojen puheenjohtajista. Sen sijaan kunnanhallituksen puheenjohtajista vain 31% oli naisia valtuustokaudella 2017-2021. On pidettävä myös merkittävänä sitä, miten lautakuntien puheenjohtajuudet jakautuvat sukupuolittain: naisten osuus lautakuntien puheenjohtajista oli vuonna 2013 suurin opetus-, kulttuuri sekä sosiaali- ja terveyslautakunnissa. 

(Lähde: Kuntaliitto, THL) 

Kunnissa tehdään ihmisten arjen kannalta merkittävimmät päätökset ja sillä on väliä, ketkä valtaa käyttävät. Päättäjiksi tarvitaan eri ikäisiä, eri taustaisia ja eri sukupuolia. Jokaisella on oikeus osallistua kunnalliseen päätöksen tekoon tulematta häirityksi tai kohtaamatta vihapuhetta.   

Haluamme nostaa naisia kaikille päätöksenteon paikoille ja murtaa lasikattoja miehiseksi miellettyjen teknisten alojen lautakuntien johtotehtävissä. Kuntien on huomioitava sukupuolten moninaisuus kattavasti kaikissa kuntapalveluissa, sekä edistettävä kolmannen sukupuolikategorian tunnustamista ja tunnistamista paikallisessa tilastoinnissa. Osana kotouttamistoimia, vahvistetaan erityisesti maahanmuuttajanaisten osallistumismahdollisuuksia kunnalliseen päätöksentekoon ja aktiiviseen kuntalaisuuteen.  

Vasemmistonaiset edistää näitä: 

-nostetaan ja kannustetaan naisia niihinkin johtotehtäviin, joissa naiset ovat olleet aliedustettuina 

-kaikissa Suomen kunnissa on tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustoimikunnat. Varmistetaan, että toimikunnat saavat ajankohtaista tasa-arvokoulutusta ja vahvistetaan toimikuntien asiantuntijuutta soveltuvin keinoin.  

-kuntien toimielinten puheenjohtajuuksista päätettäessä asetetaan tavoitteeksi sukupuolten tasa-arvoinen edustus 

-turvataan nuoriso- ja vammaisneuvostojen toiminta ja rooli päätöksenteossa 

-kotouttamistoiminnassa kunnat kiinnittävät erityistä huomiota maahanmuuttajanaisten kotouttamiseen. Tuetaan matalan kynnyksen kielikoulutusta ja siihen nivoutuvaa lastenhoitoa. Tuetaan kotouttamistoimintaa järjestävien järjestöjen toimintaa.  

– kunnissa järjestetään täydennyskoulutusta budjetoinnista viranhaltijoille ja arvioidaan kunnan toiminnan tilastointia sukupuolen mukaan tasa-arvoisen tietopohjan takaamiseksi. 

-jokaisessa Suomen kunnassa sukupuolivaikutusten ennakkoarviointi on oleellinen osa päätöksenteon pohjaksi tehtävää valmistelutyötä. 

-sukupuolitietoisen budjetoinnin käytänteet ja pilotointi viedään jokaiseen Suomen kuntaan 

-osallistavan budjetoinnin käyttöönotto jokaisessa Suomen kunnassa 

-kunnat hyödyntävät tulevaisuudessa positiivisen erityiskohtelun keinoja mm. rekrytoinneissa 

 

  1. Feministinen ote varhaiskasvatukseen ja koulutukseen

Sukupuoliroolit ja niihin liitetyt normit omaksutaan jo varhaisessa lapsuudessa. Päiväkotien ja koulujen pienet ryhmäkoot ja ammattitaitoinen henkilökunta ovat avainasemassa, kun puretaan ihmisten välisiä luokitteluja ja hierarkioita, jotka pahimmillaan luovat rasismia, seksismiä sekä vihaa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan. 

Peruskoulun tehtävänä on rakentaa pohja hyvälle tulevaisuudelle, jotta jokainen sukupuolestaan ja perhetaustastaan riippumatta voi ponnistaa tasa-arvoisena ja yhdenvertaisena ihmisenä kohti nuoruutta ja aikuisuutta. Opetus- ja varhaiskasvatusammattilaisten sukupuolisensitiivisen kasvatusotteen vahvistamisen kunnissa on tärkeää, jotta jokaisen oikeus kasvaa omaksi itsekseen toteutuu. 

Päiväkotien ja koulujen on oltava antoisia ja jatkuvan kehittymisen mahdollistavia työpaikkoja kasvatuksen ammattilaisille. Koronapandemian varjolla ei tule lomauttaa opetus- ja varhaiskasvatushenkilöstöä, vaan päinvastoin vahvistaa resursseja oppimiserojen kaventamiseksi ja pandemian vaikutusten tasaamiseksi. Päivähoitopaikkojen todellinen tarve tulee turvata.  

Vasemmistonaiset edistää näitä: 

–  laaditaan päiväkoteihin ja peruskouluihin toiminnalliset tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat 

– varhaiskasvatuksen ja opetuksen henkilöstön lomautukset on estettävä ja peruttava 

– koulujen tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskasvatusta on tuettava riittävillä resursseilla ja koulutuksella koulujen henkilöstölle 

– sukupuolisen itsemäärittelyoikeuden toteutumista ja sukupuolen moninaisuuden tunnustamista 

-seksuaalikasvatuksen laatu ja saavutettavuus turvataan jokaisessa Suomen kunnassa. 

-vahvistetaan kuntien demokratiakasvatusta varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa  

-vahvistetaan lasten ja nuorten työelämätaitoja 

 

  1. Feministinen ote palveluihin

 Kaikilla täytyy olla saatavilla ja saavutettavissa riittävät peruspalvelut. Laadukas palvelu tarkoittaa palveluiden luotettavuutta ja jatkuvuutta. Esimerkiksi etäisyys, palvelujen digitalisoituminen ja asiakasmaksujen korotukset vaikeuttavat palveluiden pariin pääsemistä monille suomalaisille. Kaikilla kuntalaisilla on oltava yhtäläiset oikeudet niin hoiva- ja kulttuuripalveluihin kuin joukkoliikenteeseenkin.   

Esimerkiksi vammaistyöhön on palkattava riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä, joka ymmärtää sukupuolten moninaisuuden, seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja oikeuden arvokkaaseen elämään.  

Kaikessa palvelutuotannossa neuvoloista asumispalveluihin on tunnistettava ihmisten perhemuotojen moninaisuus ja kohdeltava kaikkia perheitä yhdenvertaisesti.  

Kuntien pitää aktiivisesti edistää lapsi- ja sukupuolivaikutusten arviointia ja myös arviointia, joka liittyy ikäihmisten hyvinvointiin 

Sukupuolten moninaisuuden huomioiminen peruspalveluissa vaatii kunnilta aktiivista otetta, erillisen strategian laatimista ja henkilöstön täydennyskouluttamista.  

Vasemmistonaiset edistää näitä: 

-omaishoitajien lomat turvataan myös poikkeusoloissa 

– turvakotipaikat sekä palveluita niin väkivaltaa kokeneille kuin tekijöillekin saataville koko Suomessa 

-turvakotiajan jälkihuoltoon on varattava riittävästi resursseja  

– kulttuurin ja taiteen tekemiseen ja kokemiseen mahdollisuus kaikille asuinpaikasta, varallisuudesta, iästä ja taustasta riippumatta. 

– palveluiden budjetointi ja henkilöstömitoitus tehtävä palveluiden tarpeen mukaan ja riittävällä valtion tuella 

– kuntien tulee aktiivisesti edistää vaikutusarviointeja palvelujen laadun parantamiseksi 

-joukkoliikenneyhteydet on mahdollistettava ympäri maata 

-huolehditaan yksinhuoltajien jaksamisesta kehittämällä palvelumuotoja mm. kouluihin, kuntien perhetyöhön ja lastensuojeluun. 

-Panostetaan hyvinvointiin ja lisätään matalankynnyksen palveluiden saatavuutta 

-Julkisten palveluiden yksityistämisen, ulkoistamisen ja yhtiöittämisen sijaan puolustamme julkista palvelutuotantoa ja reiluja työehtoja 

-Tuetaan erityisesti naisyrittäjien toimintaedellytyksiä kunnissa 

-Tunnistetaan naisten köyhyyteen liittyvät erityispiirteet 

-Peruspalveluiden jatkuvuutta ja pysyvyyttä, mikä luo työsuhteisiin pysyvyyttä ja palveluiden käyttäjälle jatkuvuutta ja luottamusta. Parhaiten peruspalveluiden jatkuvuutta edistää niiden säilyttäminen julkisella sektorilla. 

-Yhdenvertaisesti saavutettavien mielenterveyspalveluiden turvaamista 

-Vuoropäivähoidon mahdollisuudet sitä tarvitseville  

 

  1. Feministinen ote kuntatyöpaikoilla

Koronapandemia on vaikuttanut kuntien talouteen ja samalla vahvistanut julkisen sektorin roolia ja asemaa peruspalveluiden tarjoajana. Koska kuntien työntekijöistä enemmistö on naisia, kohdistuvat paineet kuntatalouden kiristyksille erityisesti naisiin.  

Kuntien ei pidä osallistua työntekijöiden aseman heikentämiseen vaan päinvastoin, palkattava riittävästi henkilökuntaa vastaamaan työn vaativuutta, määrää sekä asiakkaiden todellisia tarpeita. Henkilökunnan aktiivinen mukaan ottaminen, luo niin tarpeellisia työhyvinvointia edistäviä vaikutusmahdollisuuksia henkilöstölle, kuin parhaimpia mahdollisia päätöksiä kuntalaisten kannalta. Työelämän tasa-arvoon voidaan vaikuttaa myös ay-toiminnan kautta. Naisten osallistumismahdollisuuksia paikalliseen ja valtakunnalliseen ay-toimintaan tulee tukea nykyistä vahvemmin. Kuntien työsuojelu- ja luottamusmies pesteihin tulee olla naisilla nykyistä paremmat mahdollisuudet, alaan katsomatta. 

Naisten ääntä on kuultava koronasyksyn leikkausvaatimuksien seurauksia punnittaessa, niitä kohdennetaan nyt erityisesti naisenemmistöisten työpaikkojen sektoreihin, sosiaali-, terveys ja kulttuuripuolelle. 

Kunta-alan naisvaltaisilla työpaikoilla on sairastuvuus sisäilmaongelmien vuoksi korkea. Se kertoo julkisen rakentamisen huonosta tilasta, josta maksavat nimenomaan naiset.  

 Vasemmistonaiset edistää näitä: 

– kuntien on investoitava työntekijöiden työkykyyn ja hyvinvointiin ja selvitettävä mahdollisuus työajan lyhentämiseen 

– kunnan palveluksessa työskentelevien työhyvinvoinnista ja jaksamisesta on pidettävä huolta 

-tehdään kunnista työelämän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edelläkävijöitä 

– työllistämistoimenpiteiden kohteena olevilla ihmisillä on oltava oikeus työehtosopimusten mukaiseen korvaukseen 

– kuntatyöntekijöiden asiantuntemus otettava täyteen käyttöön 

-omaishoitajien riittävistä korvauksista, sijaistuksista ja työhyvinvoinnista huolehditaan 

-kuntien roolia samapalkkaisuuden edistäjänä vahvistetaan 

-edistetään anonyymia työnhakua – hyödynnetään lain sallimia positiivisen erityiskohtelun mahdollisuuksia 

-Jokaisella on oikeus turvalliseen ja terveelliseen työhön. Kunnissa ennaltaehkäistään työelämässä kohdattavaa väkivaltaa ja tarjotaan jokaiselle sisäilmaltaan terveet työtilat. 

 

  1. Feministinen ote asuntorakentamiseen ja julkiseen tilaan

 Kohtuuttomat asumiskustannukset altistavat köyhyydelle. Etenkin yksinasuvien ja yksinhuoltajien, joista enemmistö on naisia, köyhyysriski on muita suurempi. Asuntopolitiikan tulee taata kohtuuhintainen ja laadukas asuminen kaikille. Rakennushankkeet on käynnistettävä nyt, kun elvytys on tarpeen ja lainaa saatavilla.  

Mahdollisuus päästä töihin ja palveluiden pariin ilman omaa autoa on myös sukupuolittunut kysymys. Kaupunkien joukkoliikennettä onkin kehitettävä kohti maksuttomuutta ja maaseudulla on huolehdittava riittävistä kulkuyhteyksistä.  

Julkisen tilan kaupallistaminen on ollut kaupunkikehityksenä useilla paikkakunnilla. Julkinen tila yhteisöllisyyden edistäjänä ja epäkaupallisen tilan tarjoaminen kuntalaisten käyttöön luo hyvinvointia ja mahdollistaa maksuttoman kohtaamispaikan kaikille. Yhteiskäyttöautot luovat ilmastoystävällisen vaihtoehdon yksityisautoilulle ja mahdollistaa kimppakyytejä osana joukkoliikennettä. 

 Vasemmistonaiset edistää näitä: 

– yhteiskunnallista asuntotuotantoa on lisättävä etenkin kasvukeskuksissa ja on rakennettava kohtuuhintaisia vuokra- ja omistusasuntoja myös yksinasuville  

– valtion on turvattava kaupunkien joukkoliikennetuet ja järjestettävä harvaan asuttujen alueiden joukkoliikenne 

– kuntien on huolehdittava edullisesta vuokra-asumisesta 

-julkisten tilojen ja joukkoliikenteen suunnittelussa kehitetään edelleen esteettömyyttä ja turvallisuutta, jotta myös vanhukset, vammaiset ja lapsiperheet pystyvät liikkumaan ongelmitta. 

-asunnottomille naisille tarjotaan naisille suunnattuja ensisuojia tai vastaavia kohtaamispaikkoja ja huomioidaan asunnottomuuden naiserityisyys 

 

  1. Feministinen ote ikäihmisten palveluihin

 Naisten keskimääräinen elinikä on yli 5 vuotta korkeampi kuin miesten. Myös omaishoitajista enemmistö on naisia. Siksi ikäihmisten palveluiden saatavuus ja laatu ovat myös naiskysymyksiä.  

Vanhustyöhön on palkattava riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä, joka osaa kohdata myös vanhusten sukupuolen moninaisuuden ja seksuaaliset suuntautumiset. Näin turvataan vanhusten itsemääräämisoikeus ja oikeus arvokkaaseen vanhuuteen.  

Omaishoito saattaa muodostua pakkotyöksi, josta ainoa ulospääsy on sairastuminen tai kuolema. Omaishoitajuuden tulee perustua vapaaehtoisuuteen.  

Ikäihmisten hoito- ja hoiva on hyvin naisenemmistöinen ala. Alan palkkaus on verrattain heikko ja työ hyvin kuormittavaa niin henkisesti kuin fyysisestikin. Alan vetovoimaa ja pitovoimaa tulee lisätä palkkauksen parantamisen ja työn kuormittavuuden vähentämisen kautta. Nykyisen kaltainen tilanne ajaa yhä useamman hoitajan pois alalta ja vaikuttaa monen naisen elämään merkittävästi sen laatua huonontaen. Vain hyvinvoiva hoitaja voi hoitaa hyvin.    

Uusi vanhuspalvelulaki, sitova hoitajamitoitus ja välillisen, sekä välittömän työn erottaminen toisistaan on askel oikeaan suuntaan. Vanhuspalvelulain soveltamista tulee valvoa kunnissa, jotta työtehtävät hoitotyön, siivouksen, sekä ruokahuollon suhteen kohdentuvat oikein kunkin alan ammattilaisille. 

Vasemmistonaiset edistää näitä: 

– kotipalvelun, tehostetun palveluasumisen sekä ympärivuorokautisen vanhuspalvelun resurssit turvataan inhimillisen ja tarpeen mukaisen hoivan ja hoidon takaamiseksi 

– Huolehditaan omaishoitajien jaksamisesta ja toimeentulosta, mutta varmistetaan samalla, ettei työikäisiä naisia sidota omaishoitajiksi liian huonojen tai saavuttamattomissa olevien palvelujen takia 

-Rakennetaan lisää kuntien omaa palveluasumista 

-Huolehditaan ikääntyvien päivätoiminnan saatavuudesta