Lausuimme tasa-arvolain uudistamisesta koskien palkka-avoimuuden lisäämistä

Yleistä hallituksen esityksen sisällöstä 

Suomessa hallitus ja työmarkkinakeskusjärjestöt ovat vuodesta 2006 toteuttaneet samapalkkaisuusohjelmaa. Tästä huolimatta sukupuolten välisen palkkaeron kaventuminen on ollut hidasta. Kuten hallituksen esityksen materiaalissakin todetaan, on Suomi saanut huomautuksia Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopan neuvoston ihmisoikeussopimusten valvontaelimiltä perusteettomista sukupuolten välisistä palkkaeroista. Lisäksi Suomea on huomautettu korjaavien toimenpiteiden hitaudesta. Palkka-avoimuuden lisääminen on keskeinen keino tuoda esiin perusteettomia sukupuolten välisiä palkkaeroja.

Lainsäädännön ja kolmikantaisen valmistelun lisäksi tärkeässä roolissa ovat työpaikkojen käytänteet palkkausjärjestelmien ja niiden perusteiden avaamisesta jokaiselle työntekijälle jo työhönottotilanteessa ja rekrytointi-ilmoituksista lähtien. Tietoisuus työpaikan palkkausjärjestelmästä on monien epäselvyyksien ja erimielisyyksienkin ennaltaehkäisijä sekä ennakkoedellytys sille, että yksittäinen työntekijä pystyy arvioimaan oman palkkansa oikeellisuutta sekä arvioimaan sitä, miten voi saavuttaa paremman palkan.

Vasemmistonaiset kannattaa tasa-arvolain muuttamista palkka-avoimuuden lisäämiseksi ja pitää hallituksen esitystä oikean suuntaisena mutta nostaa lausunnossaan esiin joitain hallituksen esityksen puutteita. Esitys on joiltain osin riittämättömän suhteessa tarpeeseen sukupuolten välisten perusteettomien palkkaerojen kaventamiseksi.

Kaikkien työntekijöiden oikeudet huomioitava

Vasemmistonaiset pitää ongelmallisena sitä, että hallituksen esitys parantaisi henkilöstön oikeuksia vain niillä työpaikoilla, joissa työskentelee säännöllisesti vähintään 30 henkilöä ja jotka ovat tasa-arvosuunnitteluvelvoitteen piirissä. Tämä jättää ulkopuolelle noin 30 % suomalaisista työpaikoista.

Vasemmistonaiset katsoo, että esitys vastaa vain osin hallitusohjelmakirjausta, jossa todetaan: ”Perusteettomien palkkaerojen ja palkkasyrjinnän poistamista edistetään lisäämällä palkka-avoimuutta lainsäädännön keinoin. Perusteettomiin naisten ja miesten välisiin palkkaeroihin puututaan nykyistä tiukemmin. Lisätään tasa-arvolakiin henkilöstön, henkilöstöedustajien ja yksittäisten työntekijöiden oikeuksia ja tosiasiallisia mahdollisuuksia lisätä palkkatietoutta ja puuttua tehokkaammin palkkasyrjintään.”

Työntekijällä oltava oikeus saada palkkatietoja työnantajalta

Vuonna 2019 julkaistu palkka-avoimuustyöryhmän raportti nostaa esiin suosituksen, jossa palkkatietojen antamista koskevaa tasa-arvolain 10§:ää muutettaisiin:

”Palkkatietojen antamista koskevaa tasa-arvolain 10 §:ää olisikin muutettava siten, että työntekijä voisi saada kaikki tarpeelliset tiedot, joiden perusteella voidaan arvioida, onko palkkasyrjinnän kieltoa noudatettu.”

Hallituksen esityksessä todetaan: ”Ehdotuksen mukaan palkkasyrjintää epäilevän työntekijän pyynnöstä luottamusmiehellä, luottamusvaltuutetulla, työsuojeluvaltuutetulla tai muulla henkilöstön nimeämällä edustajalla olisi palkkasyrjintäepäilyn selvittämiseksi oikeus saada työnantajalta palkkaa ja työehtoja koskevia tietoja yksittäisistä työntekijöistä. Työnantajan olisi ilmoitettava tietojen luovuttamisesta niille työntekijöille, joiden tietoja olisi luovutettu. Henkilöstön edustajilla olisi oikeus luovuttaa saamiaan tietoja vain siihen tarkoitukseen, jota varten ne on pyydetty. Työnantajan ilmoitusvelvollisuus ei koskisi nimikirjalain 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuja palkkatietoja. Jos työpaikalla ei olisi henkilöstön edustajaa, palkkasyrjintää epäilevällä työntekijällä olisi oikeus saada ehdotetussa momentissa tarkoitetut tiedot tasa-arvovaltuutetun välityksellä. Ehdotuksella korvattaisiin nykyinen tasa-arvolain 17 §:n 3 momentti, joka kumottaisiin.”

Vasemmistonaiset pitää ongelmallisena tasa-arvovaltuutetun käyttämistä välikätenä tietojen saannissa. Tämä nostaa kynnystä ryhtyä selvittämään palkkasyrjintäepäilyjä. Hallituksen esityksen tausta-aineistossa todetaan, että “tasa-arvovaltuutettu piti tärkeänä työntekijän ja luottamusmiehen oikeutta saada palkkatiedot työpaikalla suoraan työnantajalta.”

Jos tosiasiallisesti halutaan edistää syrjintätilanteiden selvittämistä myös niin, että se myös ennaltaehkäisee tilanteiden syntymistä, niin syrjintää epäilevällä työntekijällä tulisi olla oikeus saada toisten työntekijöiden palkkatietoja suoraan työnantajalta. Tämän voisi tehdä vain mahdollisten syrjintätilanteiden arvioimiseksi ja salassapitovelvoittein.

Tasa-arvosuunnitelman laatimisvelvoitetta työpaikoilla laajennettava

Vasemmistonaiset kannattaa tasa-arvosuunnitelman laatimisvelvoitteen laajentamista koskemaan myös niitä työpaikkoja, joiden henkilöstön määrä olisi säännöllisesti vähintään 20 työntekijää.  Kuten esityksen tausta-aineistossakin todetaan, Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen (2019) mukaan vain noin 69 % työvoimasta on tasa-arvosuunnitelman laatimisvelvoitteen piirissä ja sen ulkopuolelle jäävästä työvoimasta ylivoimaisesti suurin osa työskentelee yksityisellä sektorilla.

Jos tasa-arvosuunnittelun velvoitetta itsessään ei uloteta koskemaan työpaikkoja, joiden säännöllisen henkilöstön määrä olisi vähintään 20 työntekijää, niin Vasemmistonaiset pitää tärkeänä, että velvoite palkkakartoituksesta erotettaisiin tasa-arvosuunnittelun velvoitteesta. Palkkakartoitus tulisi ulottaa koskemaan myös alle 30 hengen työpaikkoja, jotta tavoite kaventaa sukupuolten välisiä palkkaeroja kattaisi nykyistä suuremman osan suomalaisesta työvoimasta.

Lisätietoja:
Milla Pyykkönen, naispoliittinen asiantuntija 
milla [dot] pyykkonen [at] vasemmisto [dot] fi
040 663 0031