Turvakodista subjektiivinen oikeus

Väkivaltaa kotoaan paennut tarvitsee turvallisen asumisen lisäksi ammattitaitoista kriisiapua sekä monenlaista tukea, apua ja neuvontaa päästäkseen jaloilleen. Myös väkivallan tekijälle on oltava tarjolla terapiaa ja apua. Turva-asunnoissa ei ole mitään näistä. 

Jo vuosia turvakotien toiminta on nojannut hankerahoituksella toimiviin kolmannen sektorin toimijoihin, ennen kaikkea Ensi- ja Turvakotien liittoon. Valtionosuuksia kunnille turvakotitoimintaa varten on ollut vaikea saada, sillä on vedottu siihen, ettei turvakodeista ole säädöksiä lainsäädännössä.

– Jokaisella ihmisellä täytyy kuitenkin olla oikeus fyysiseen koskemattomuuteen, joten subjektiivinen oikeus turvaan on säädettävä lailla, jotta turvakotien rahoitus saadaan kuntoon, Ruuth huomauttaa.

– Valtionosuuksien on oltava korvamerkittyjä, jotta rahat todella menevät turvakoteihin ja toiminta saadaan vakaalle ja pitkäjänteiselle pohjalle. Lisäksi valtion on valvottava, että kunnat toteuttavat velvollisuutensa.

Turvakotien lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon sekä koulualan ammattilaisten koulutusohjelmiin on lisättävä väkivaltatyön osaamista. Tämä on ensisijaisen tärkeää, jotta väkivaltaa osataan tunnistaa ja käsitellä.