Lasten ja nuorten päästävä mielen- terveyspalveluihin viikossa

Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat kriisissä. Vasemmistonaiset vaatii, että jokainen lapsi ja nuori asuinpaikasta riippumatta pääsee jatkossa mielenterveyspalveluiden piiriin viikossa. Valtion tulee vastata palveluiden riittävästä resursoinnista kunnille, kuntien tulee rekrytoida riittävästi työntekijöitä ja palvelut tulee tuottaa julkisesti. 

Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tilanne oli heikko jo ennen koronaa, ja koronapandemian myötä tilanne on monin paikoin pahentunut entisestään. Tällä hetkellä hoitoon pääsyä saattaa joutua odottamaan kuukausia.

-Meillä on riittävästi tietoa ja rahaa välttää 90-luvun laman virheet, mutta jotta virheet voidaan välttää, tarvitsemme tekoja nuorten mielenterveyden eteen heti. Enää puuttuu poliittinen tahto, vasemmistonaisten puhenainen Veronika Honkasalo toteaa.

Vaikka psykologipalveluiden saatavuus on parantunut viime vuosina esimerkiksi lukioissa, tilanteessa on edelleen toivomisen varaa: psykologipalvelut puuttuivat tai niiden järjestämisestä ei ollut tietoa kahdeksassa prosentissa lukioista lukuvuonna 2019–2020, THL:n tuore raportti kertoo. Ammatillisissa oppilaitoksissa psykologipalvelujen resurssit olivat saman lukuvuoden aikana lisääntyneet, mutta saatavuus huonontunut kahden vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna. Psykologipalvelut puuttuivat täysin noin viidesosassa oppilaitoksista.

Erityisesti nuoruudessa tarve viettää aikaa vertaisryhmään kuuluvien ihmisten kanssa on suuri. Koronan takia tämä ei ole ollut nuorille mahdollista samaan tapaan kuin aiemmin, mikä on ollut omiaan lisäämään pahoinvointia yhdessä paikoin pitkään jatkuneen etäopetuksen kanssa. Lisäksi jo viime keväänä uutisoitiin, että erityisesti vähävaraisten perheiden lapset ja nuoret olivat huolissaan perheensä toimeentulosta ja vanhempien jaksamisesta. Mielenterveys ei saa olla luokkakysymys.

-Oikeus hyvään mielenterveyteen kuuluu jokaiselle nuorelle. Koronan luoman poikkeustilanteen myötä tarve helposti ja nopeasti saavutettaville mielenterveyspalveluille on entisestään korostunut, Honkasalo toteaa.

Mielenterveysongelmat ovat myös sukupuolittunut kysymys. Se ilmenee esimerkiksi siten, että tytöt kärsivät masennus- ja ahdistusoireilusta toisella asteella enemmän kuin pojat. Pojat oireilevat tyttöjä herkemmin käytösoirein, jolloin tyttöjen oireilu saattaa jäädä huomaamatta.  Samoin jäävät herkästi huomioimatta ne pojat, joiden oireilu ei näy voimakkaasti ulospäin. Lisäksi sateenkaarinuoret voivat keskimäärin huonommin kuin heterot ja cis-sukupuoliset, eikä terveydenhuollon ammattilaisilla ole aina herkkyyttä ja osaamista tunnistaa sateenkaarinuorten hätää.

Matalan kynnyksen palveluita tarvitaan paitsi inhimillisen kärsimyksen estämiseksi myös siksi, ettei esimerkiksi viimesijaisiin palveluihin kuuluva osastohoito ruuhkaudu. Ennaltaehkäisy on myös tuntuvasti halvempaa kuin pitkittyneiden ja vakavaksi kasvaneiden ongelmien hoitaminen erikoissairaanhoidossa.

Lisäksi terapiatakuun toteutumista tulee edistää kaikissa kunnissa.

 

Lisätietoja:

Veronika Honkasalo

Kansanedustaja, vasemmistonaisten puhenainen

veronika [dot] honkasalo [at] eduskunta [dot] fi

 

Milla Pyykkönen

Naispoliittinen asiantuntija

milla [dot] pyykkonen [at] vasemmisto [dot] fi, p. 040 663 0031