Vasemmistonaisten kuntavaaliteesit

Sukupuoli vaikuttaa edelleen elämään ja arkeen, joten kuntien valtuustoissa ja lautakunnissa tehtävät päätökset vaikuttavat eri tavoin ihmisten elämiin. Kunnissa tehtävillä poliittisilla päätöksillä voidaan parantaa tai heikentää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kuntien hallinnan on oltava avointa ja läpinäkyvää.

Haluamme tarjota kaikille riittävän toimeentulon, asunnon, mahdollisuuden liikkua, terveydenhuollon ja hoivan sekä koulutuksen ja kulttuuria. Siksi meidän on tunnistettava yksilöiden arkeen ja asemaan liittyvät ominaispiirteet sekä erilaiset palvelutarpeet.

1. Varhaiskasvatuksella ja koulutuksella tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta

Koko elämän kantavia sukupuolimalleja ja asenteita opitaan varhaislapsuudesta lähtien. Päiväkotien ja koulujen pienet ryhmäkoot ja ammattitaitoinen henkilökunta ovat avainasemassa, kun puretaan ihmisten välisiä luokitteluja ja hierarkioita, jotka pahimmillaan luovat rasismia, seksismiä ja homofobiaa ja transfobiaa.

Peruskoulun on rakennettava lapsille vahva perusta tulevaisuuteen. Siksi peruskoulun on rakennettava pohja, jolta jokainen sukupuolestaan ja perhetaustastaan riippumatta ponnistaa tasa-arvoisena ja yhdenvertaisena nuoruuteen ja aikuisuuteen. Perusopetuksen käytäntöjen on perustuttava Opetushallituksen tasa-arvo-oppaaseen.

Varhaiskasvatusyksiköissä ja peruskoulussa ei saa olla selviytymistä ja sinnittelyä jaksamisen äärirajoilla vaan niiden on oltava antoisia ja jatkuvan kehittymisen mahdollistava työpaikka kasvatuksen ammattilaisille.

Vaadimme:
– lasten subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen on palautettava
– Erityislasten ja nuorten tarpeet varhaiskasvatuksessa ja koulussa on otettava paremmin huomioon.
– kouluja ei saa lyhytnäköisesti lakkauttaa eikä luokka-tai ryhmäkokoja paisuttaa
– on tarjottava riittävästi kieli-, perus- ja muuntokoulutusta myös Suomeen muuttaneille
– koulujen tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskasvatusta on tuettava riittävillä resursseilla ja koulutuksella koulujen henkilöstölle.
– Sukupuolisen itsemäärittelyoikeuden toteutumista ja sukupuolen moninaisuuden tunnustamista.

2. Palveluilla tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta

Kaikilla täytyy olla saatavilla ja saavutettavissa riittävät peruspalvelut. Laadukas palvelu tarkoittaa palveluiden luotettavuutta ja jatkuvuutta. Yksityistäminen ei ole ratkaisu SOTE uudistukseen. Esimerkiksi etäisyys, palvelujen digitalisoituminen ja asiakasmaksujen korotukset vaikeuttavat palveluiden pariin pääsemistä monille suomalaisille. Kaikilla kuntalaisilla on oltava yhtälailla oikeus niin sosiaali-, terveys- ja kulttuuripalveluihin kuin joukkoliikenteeseenkin.

Esimerkiksi vammaistyöhön on palkattava riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä, joka ymmärtää sukupuolten moninaisuuden, seksuaalisen itsemääräämisoikeuden ja oikeuden arvokkaaseen elämään.

Kaikessa palvelutuotannossa neuvoloista asumispalveluihin on tunnistettava ihmisten perhemuotojen moninaisuus ja kohdeltava kaikkia perheitä yhdenvertaisesti.
Kuntien pitää aktiivisesti edistää lapsi- ja sukupuolivaikutusten arviointia ja myös arviointia, joka liittyy vanhusväestön hyvinvointiin.

Vaadimme:
– turvakotipaikat sekä palveluita niin väkivaltaa kokeneille kuin tekijöillekin saataville koko Suomessa
– kulttuurin ja taiteen tekemiseen ja kokemiseen mahdollisuus kaikille asuinpaikasta, varallisuudesta, iästä ja taustasta riippumatta
– palveluiden budjetointi ja henkilöstömitoitus tehtävä palveluiden tarpeen mukaan ja riittävällä valtion tuella
– lisäksi luovutaan vammaisten palveluasumisen eli heidän kotiensa kilpailuttamisesta.
– Kuntien tulee aktiivisesti edistää hyvinvointiarviointeja
– Lähipalvelut on turvattava

3. Kuntatyöpaikoilla tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta

Suomen heikkoon taloustilanteeseen on reagoitu leikkaamalla julkista kulutusta ja heikentämällä työntekijöiden asemaa. Se on ollut oksan sahaamista hyvinvoinnin lisäksi koko kansantalouden alta, sillä talouden toiminta heikkenee samaa vauhtia kuin ihmisten ostovoima työttömyyden ja köyhyyden lisääntyessä. Koska kuntien työntekijöistä enemmistö on naisia, kohdistuvat kuntatalouden kiristykset erityisesti naisiin.

Kuntien ei pidä osallistua työntekijöiden aseman heikentämiseen vaan päinvastoin, palkattava riittävästi henkilökuntaa vastaamaan työn vaativuutta, määrää sekä asiakkaiden todellisia tarpeita.

Kunta-alan naisvaltaisilla työpaikoilla on sairastuvuus sisäilmaongelmien vuoksi korkea. Se kertoo julkisen rakentamisen huonosta tilasta, josta maksavat nimenomaan naiset.

Vaadimme:
– Homeiset julkiset rakennukset on korjattava tai niiden tilalle on rakennettava uudet.
– Kuntien on investoitava työntekijöiden työkykyyn ja hyvinvointiin ja selvitettävä mahdollisuus työajan lyhentämiseen
– Kunnan palveluksessa työskentelevien työhyvinvoinnista ja jaksamisesta on pidettävä huolta. Tehdään kunnista työelämän tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edelläkävijöitä
– Työllistämistoimenpiteiden kohteena olevilla ihmisillä on oltava oikeus työehtosopimusten mukaiseen korvaukseen.
– Kuntatyöntekijöiden asiantuntemus otettava täyteen käyttöön

4. Asuntorakentamisella ja joukkoliikenteellä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta

Kohtuuttomat asumiskustannukset altistavat köyhyydelle. Etenkin yksinasuvien ja yksinhuoltajien, joista enemmistö on naisia, köyhyysriski on muita suurempi. Asuntopolitiikan tulee taata kohtuuhintainen ja laadukas asuminen kaikille. Rakennushankkeet on käynnistettävä nyt, kun elvytys on tarpeen ja lainaa saatavilla.
Mahdollisuus päästä töihin ja palveluiden pariin ilman omaa autoa on myös sukupuolittunut kysymys. Kaupunkien joukkoliikennettä onkin kehitettävä kohti maksuttomuutta ja maaseudulla on huolehdittava riittävistä kulkuyhteyksistä.

Vaadimme:
– valtion on ohjattava vahvemmin kuntia riittävään tonttituotantoon, jotta riittävä asuntorakentaminen olisi mahdollista
– yhteiskunnallista asuntotuotantoa on lisättävä etenkin kasvukeskuksissa ja on rakennettava kohtuuhintaisia vuokra- ja omistusasuntoja myös yksinasuville
– valtion on turvattava kaupunkien joukkoliikennetuet ja järjestettävä harvaan asuttujen alueiden joukkoliikenne.
– Kuntien on huolehdittava edullisesta vuokra-asumisesta

5. Vanhuspalveluilla tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta

Naisten keskimääräinen elinikä on 5 vuotta korkeampi kuin miesten. Myös omaishoitajista enemmistö on naisia. Siksi vanhuspalveluiden saatavuus ja laatu ovat myös naiskysymyksiä.

Vanhustyöhön on palkattava riittävästi ammattitaitoista henkilöstöä, joka osaa kohdata myös vanhusten sukupuolen moninaisuuden ja seksuaaliset suuntautumiset. Näin turvataan vanhusten itsemääräämisoikeus ja oikeus arvokkaaseen vanhuuteen.

Omaishoito saattaa muodostua pakkotyöksi, josta ainoa ulospääsy on sairastuminen tai kuolema. Omaishoitajuuden tulee perustua vapaaehtoisuuteen.

Vaadimme:
– kehitetään rinnakkain yhteisasumisen muotoja, palveluasumista sekä pitkäaikaishoivaa ja -hoitoa sekä omais- ja kotihoitoa
– säädetään vanhuspalvelulakiin sitovat henkilöstömitoitukset ja vähimmäismitoitus nostetaan 0,7 hoitohenkilöön hoidettavaa kohden