Palkka-avoimuus nyt!

Palkka-avoimuus nyt!- Vasemmistonaisten tasa-arvoteko 100-vuotiaan Suomen kunniaksi

Palkka-avoimuus on kirjattava yt-lakiin ja työehtosopimuksiin, jotta samapalkkaisuutta olisi mahdollista edistää.

Palkkatasa-arvon kehitys on junnannut Suomessa lähes paikoillaan viimeiset 20 vuotta. Erinomainen hetki ottaa käyttöön uusi tehokas keino palkkatasa-arvon edistämiseksi tarjoutui, kun EK:n irtisanoi niin sanotut keskusjärjestösopimukset. Niiden sisällöt on nyt neuvoteltava työehtosopimuksiin.

Yksi irtisanotuista keskusjärjestösopimuksista sääti luottamusmiehille vajavaiset tiedonsaantioikeudet työntekijöiden palkkatietoihin. Nyt on oivallinen hetki päivittää vanhan keskusjärjestösopimuksen sisältöä ja lisätä työehtosopimuksiin luottamusmiehille täysi tiedonsaantioikeus työpaikan eri sopimusalojen työntekijöiden palkoista. Vastaava kirjaus tulee tehdä myös niihin työehtosopimuksiin, jotka eivät ole viitanneet vanhoihin keskusjärjestösopimuksiin ja joissa ei muutoin ole sovittu kunnollisista tiedonsaantioikeuksista.

Myös nykyinen irtisanomislaiksi muodostunut yt-laki tulee uudistaa ja kirjata palkka-avoimuus lain tasolle. Yhteistoimintalailla on säädettävä henkilöstön edustajalle oikeus saada työpaikan kaikkien työntekijöiden eritellyt palkkatiedot työehtosopimusrajat ylittävästi.

Palkka-avoimuus on edellytys palkkasyrjinnän paikantamiseen ja ennaltaehkäisemiseen. Lisäksi palkka-avoimuus on paikallisen sopimisen laajentamiseen ehto. Jos luottamusmiehille tai muille henkilöstön edustajille tulee paikallisen sopimisen myötä lisää vastuuta, heillä on oltava myös todelliset mahdollisuudet valvoa, että niin lakeja kuin työehtosopimuksiakin noudatetaan.

Palkka-avoimuus nyt! -kampanja on Vasemmistonaisten tasa-arvoteko Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaan kuuluvassa 100 tasa-arvotekoa -hankkeessa. Palkka-avoimuus nyt! -kampanja käynnistettiin nimien keruulla palkka-avoimuuden puolesta Women of the World -messuilla alkuvuodesta ja sitä jatketaan koko vuosi.www.tasaarvo100.fi/

Lisätietoja:Saila Ruuth,
040 7466441,
saila [dot] ruuth [at] gmail [dot] com
Vasemmistonaisten puheenjohtaja

Palkkaeroista ja tasa-arvosta

Palkkaero on tällä hetkellä noin 17 % laskien kaikkien työntekijöiden säännöllisen työajan kuukausikeskipalkasta. Jos palkkaeron laskentaan huomioitaisiin esimerkiksi bonukset tai osa-aikaisen työn kasautuminen naisille, ero olisi vieläkin suurempi.

Yli 10 vuoden ajan toteutettu kolmikantainen samapalkkaisuustyö on jäänyt pitkälti sanahelinäksi, sillä EK oikeistopuolueiden tuella on vastustanut kaikkia tehokkaita keinoja samapalkkaisuuden edistämiseksi ja on onnistunut latistamaan samapalkkaisuustyön asennekasvatukseksi.

Samapalkkaisuutta voi edistää monin keinoin niin työpaikoilla, liittotasolla kuin lainsäädännölläkin.

Työpaikalla: hyvää yhteistoimintaa sekä henkilöstö- ja palkkapolitiikkaa
• Luottamusmies, joka puuttuu palkkasyrjintäepäilyihin
• paikallisten järjestelyerien kohdistaminen palkkatasa-arvon edistämiseen
• Konkreettisen tasa-arvosuunnitelman ja palkkakartoituksen tekeminen sekä sen toteutumisen seuraaminen
• Työnantaja, joka kannustaa naisia hakeutumaan urallaan eteenpäin
• Palkkausjärjestelmä, jossa läpinäkyvästi ja perustellusti huomioidaan työn vastuullisuus, kuormittavuus, osaamisvaatimukset, työolot sekä henkilökohtainen suoriutuminen, kokemus ja osaaminen, ja näin varmistetaan, että samanarvoisesta työstä saadaan samaa palkkaa; huono palkkausjärjestelmä ja sen soveltaminen pärstäkertoimen mukaan lisää palkkaeroa eikä poista sitä
Ammattiliitoissa ja keskusjärjestöissä: työehtosopimuksia, kolmikantatyötä ja koulutuksia
• Liittojen välistä solidaarisuutta, joka mahdollistaa palkankorotusten kohdistamisen naisvaltaisille matalapalkka-aloille
• Liittojen osaaminen ja resurssit kouluttaa luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja ja edistää muutoin tasa-arvotietoisuutta sekä auttaa jäseniä syrjintätilanteissa
Lainsäädännössä: valvontaresursseja, sanktioita ja rakenteellisia uudistuksia
• Lainsäädännön valvontaan riittävät resurssit (myös tasa-arvolain valvonta työelämässä on säädettävä Avien vastuulle) sekä rikkomusten sanktiointi
• Perhevapaajärjestelmä, joka tasoittaa vanhemmuuden jakautumista: jos naisten pitkät poissaolot työelämästä lyhenevät, heidän urakehityksensä ja eläkekertymänsä paranee