1. Millaista ihmisoikeuspolitiikkaa Suomen presidenttinä ajaisitte muun maussa suhteessa Etelä-Afrikan naisten tilanteeseen? Maan perutuslaki on ihmisoikeuksiltaan yksi maailman edistyksellisimmistä. Käytäntö on kuitenkin kaukana siitä. Viime vuonna nuori homoseksuaalinen nainen, gay-aktiivi Nozolo Nogwaza kivitettiin pahoinpitelyn ja ns. korjaavan raiskaamisen (miehet uskovat naisen ”parantuvan” tämän raiskauksen ansiosta heteroseksuaaliksi) jälkeen kuoliaaksi. Etelä-Afrikassa raiskataan vuosittain noin puoli miljoonaa naista.
Edistyksellinen lainsäädäntö ei aina riitä. Jopa Afganistanissa on suhteellisen edistyksellinen tasa-arvolainsäädäntö ja silti maa on yksi vaarallisimmista maista syntyä naiseksi. Naisten ihmisoikeuksien toteutuminen on kiinni erittäin paljon myös perinteistä, perhearvoista ja ihmisoikeuksien yleisestä kunnioittamisesta. Suomen presidenttinä pitäisin ihmisoikeuksien esille tuomista yhtenä tärkeimmistä tehtävistäni sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Kansainvälisillä forumeilla ja kahdenkeskisissä tapaamisissa on saatava suunsa auki ja uskallettava nostaa myös ikävät ja vaietut asiat pöydälle. Perinteiden ja asenteiden muuttaminen on työläs ja tuskallisen paljon aikaa vievä prosessi. Ihmisten arvomaailmaa ei kuitenkaan muuteta pakottamalla ja pelkästään nuhtelemalla. Arvoja muutetaan etenkin koulutuksella sekä keskustelemalla ja esimerkkiä näyttämällä.
2. Mitä olette valmis presidenttinä tekemään, jotta suomalaiset YK- ja muut sotilaat eivät syyllisty naisten riistoon rauhanturvakohteissa? Kun esimerkiksi YK:n alaiset rauhanturvajoukot siirtyvät palvelemaan kriisialueille, rauhanturvajoukkojen miehille on joskus YK:n hiljaisella hyväksynnällä järjestetty bordellipalvelut. Näitä bordellipalveluita antavat lähialueiden köyhät tai muualta kuljetetut naiset, jotka on joko pakotettu tähän tai he ovat taloudellisen kurjuuden takia joutuneet näihin tehtäviin. Hiljattain kävi myös ilmi, että Afganistanissa YK-joukkoja palvelleet keittiötyöläiset ovat olleet käytännössä orjatyössä.
Työskennellessäni ETYJ:n ihmiskaupan vastaisena erityisedustajana yksi tärkeimmistä tehtävistäni oli juuri kriisialueiden naisten ja tyttöjen aseman parantaminen. Tein yhteistyötä Naton rauhanturvaoperaatioiden johdon kanssa, jotta pystyimme varmistamaan että Balkanilla toimivat rauhanturvaajat saavat tarpeeksi koulutusta ihmiskauppaan liittyvissä ihmisoikeuskysymyksissä. Suomi ja muut Pohjoismaat voivat olla hyvänä esimerkkinä monelle muulle kriisinhallintaoperaatioihin osallistuvalle maalle. Ruotsilla ja Suomella toimii esimerkiksi monessa rauhanturvaoperaatiossa tasa-arvoasiantuntija, jonka yhtenä tehtävän on varmistaa, että kriisialueen naisten huolet ja tarpeet otetaan huomioon. Suomalaisilla rauhanturvaajilla on erittäin tiukat säännöt ja ehdoton nollatoleranssi liittyen bordelleihin ja kaikkeen kriisialueen väestön riistoon. Afganistanin tukikohdan keittiöhenkilökunnan tilanne oli vakava asia, ja olen tyytyväinen siihen, että Ruotsi, jonka vastuulla keittiö on, ryhtyi heti toimiin asian korjaamiseksi. Toimimalla aktiivisesti YK:n, ETYJ:n ja Naton rauhankumppanuuselimissä Suomi on jatkossakin mukana vaikuttamassa siihen, että rauhanturvaoperaatioissa entistä paremmin otetaan kriisialueen väestön ihmisoikeudet huomioon.
3. Miten olette presidenttinä kansainvälisesti valmis toimimaan somalialaisten naisten aseman turvaamiseksi Afrikan sarven nälkäkriisissä ja sen mahdollisesti lauettua? Mitä olette valmis tekemään kv. ympäristökysymyksissä, jotta Afrikan sarven alueet eivät joudu kärsimään ekologisesti ilmastonmuutoksen aiheuttamasta kuivuudesta? Somalian naisten tilannetta kuvataan yhdeksi pahimmista maailmassa. Mitä aiotte tehdä, jotta naisten raiskaaminen ja ruoasta ja vallasta syrjäyttäminen saadaan loppumaan? Naisten pahoinpitelyt ja raiskaamiset on sivuutettu kysymys, kun on kysymys nälästä, mutta todellisuudessa se on yhtä suuri ongelma.
Afrikan sarvi on kiistatta monessa suhteessa erittäin ongelmallinen alue. Minun mielestäni voisimme ensinnäkin paremmin hyödyntää sen ammattitaidon ja asiantuntemuksen mikä löytyy tänne Suomeen muuttaneiden somalitaustaisten maahanmuuttajien keskuudesta. Presidenttinä pyrkisin vaikuttamaan tähän. Kansainvälisissä kanssakäymisissä pyrkisin myös presidenttinä vaikuttamaan siihen, että Afrikan huolia ei unohdettaisi ja siihen, että etenkin naisten ja tyttöjen ihmisoikeudet eivät jäisi esimerkiksi talouskysymysten varjoon.
4. Mitä ajattelette Suomen Yhdysvaltain-suhteista, jos republikaanien Mitt Romneystä tulee USA:n seuraava presidentti? Hän on ottanut tiukan kielteisen linjan naisten aborttioikeuteen. Hän on ryhtynyt vastustamaan aborttioikeutta jopa tilanteissa, joissa raskaus on odottaville naisille terveydellisesti vaarallinen. Romney haluaa ajaa alas myös arvostetun perhesuunnittelujärjestelmän. Eräiden republikaaniedustajien vaalipolitikointi on ollut lisäksi avoimen rasistista.
Naisen oikeus päättää omasta ruumiistaan ja omasta lisääntymisestään on perustavanlaatuinen ihmisoikeus. Tämän tulee päteä kaikkialla maailmassa, riippumatta poliittisesta johdosta, uskonnollisesta suuntauksesta tai taloudellisesta tilanteesta. Tästä en tingi. Suomen on tärkeää säilyttää hyvät suhteensa Yhdysvaltoihin ja uskonkin että vain hyvien suhteiden kautta pystymme vaikuttamaan muiden maiden politiikkaan. Henkilökohtaisesti toivon, että presidentti Obama tulee uudelleen valituksi. Tilanne ei kuitenkaan olisi uusi. Bush nuoremman aikana olin itse mukana YK:ssa neuvottelemasta Lasten oikeuksista, jolloin yhdysvallat pitivät prosessia päätöslauselma prosessia pysähdyksissä, piiloutuen vatikaanin, Saudi-Arabian, Pakistanin ja Somalian taakse vastustaessaan tyttöjen seksuaalioikeuksia. Olen kuitenkin toisaalta tehnyt hyvin hedelmällistä yhteistyötä myös Bushin hallinnon aikana ihmiskaupanvastaisessa työssä.
Takaisin kyselyn etusivulle.











