Feminismi purkaa vahingollista sukupuolijärjestystä

Ahtaudessaan ja hierarkkisuudessaan vallitseva sukupuolijärjestelmä on vahingollinen sekä naisille että miehille ja etenkin niille, jotka eivät mahdu kaksinapaisen järjestelmän kaavaan. Siksi vasemmistolaisen feminismin tavoitteena ei ole vain naisten vapauttaminen, vaan kokonaan uudenlaisen yhteiskuntajärjestyksen rakentaminen. Jos feministinen näkökulma sivuutetaan tasa-arvopolitiikassa, tämä yhteiskunnallisen muutoksen horisontti katoaa näkyvistä.

Ilman feminististä näkökulmaa tasa-arvosta päädytään puhumaan tilannekohtaisena tasajakona yksilöiden ja ryhmien välillä. Tällöin ei pystytä puuttumaan niihin yhteiskunnallisiin ja  taloudellisiin instituutioihin ja järjestelmiin, kuten kapitalismiin tai patriarkaattiin, jotka tuottavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta.

Kamppailu yhteiskunnallisesti alisteisessa asemassa olevien aseman parantamiseksi on kamppailua naisten oikeuksien puolesta sekä globaalisti että paikallisesti. Naiset eivät kuitenkaan ole ainoa marginalisoitu tai alistettu ryhmä, eikä sukupuolijärjestys ole ainoa yhteiskuntaa halkova jako. Siksi feministinen taistelu uudenlaisen yhteiskunnan luomiseksi tarkoittaa myös muiden hierarkkisten ja alistavien järjestysten purkamista.

Yhteiskunnalliset suhteet ovat 2000-luvulla muuttuneet ja järjestyneet uudelleen. Naisten asema on parantunut monilla alueilla, mutta samalla on muodostunut uusia sukupuolittuneita jakoja ja ongelmia. Feminististä teoriaa ja tutkimusta tarvitaan kartoittamaan näitä uudenlaisia epäoikeudenmukaisuuden ja yhteiskuntahierarkioiden muotoja.

Sukupuolijärjestyksen purkaminen on vasta alussa. Naisten nykyiset oikeudet yhteiskunnassa eivät ole annettuja, vaan vasta hiljattain saavutettuja. Siksi feminismiä ei tule väheksyä, vaan feminismi on jatkuvasti tunnustettava yhteiskunnallisesti merkittäväksi liikkeeksi, jonka päämäärä on sama kuin vasemmistolaisen työväenliikkeen: oikeudenmukaisempi yhteiskunta.