Perhepolitiikkaan kuntokartoitus ja kunnon remontti

Suomessa vallitsee Syvärisen mukaan kaksi perhepoliittista linjanvetoa.

– Toisessa korostetaan lasten kotihoitoa ja naisten pitkää kotona oloa synnytysten jälkeen. Toinen korostaa korkean työllisyysasteen ja koulutuksen tärkeyttä. Nämä ovat keskenään ristiriitaisia.

Suomalainen kotihoidontukijärjestelmä mahdollistaa vanhemmille, käytännössä lähes aina äidille, olla kotona kolme vuotta lapsen kanssa. Mikäli lapsia syntyy useita lyhyessä ajassa, äidin kotona ololle ei ole käytännössä rajoja lainkaan. Kotihoidontukea käytetään sen pienuudesta huolimatta runsaasti.

– Järjestelmän suosio ei välttämättä kerro siitä, että se on aidosti vapaa valinta. Lähes puolet kotihoidon tuella olevista naisista ovat niitä, joilla ei ole työsuhdetta, johon palata vanhempainloman jälkeen, Katja Syvärinen huomauttaa.

– Osa taas on opiskelijoita tai virallisesti työttömiä. Työelämään paluu lasten kotihoidon jälkeen onkin monille vaikeaa.

Syvärinen muistuttaa, että suuri osa naisista on kuitenkin korkeasti koulutettuja. Tutkimusten mukaan naiset ovat myös hyvin sitoutuneita työhönsä, silloin kun työsuhde on turvallinen.

– Naisilla ja miehillä tulee olla todellinen oikeus valita sekä perhe että työ, tai jompikumpi. Siksi perhevapaiden kustannukset on jaettava, se on tärkein keino, jotta nuoret naiset saavat vakituisen työsuhteen ja vapauden valita. Lisäksi on käytettävä kaikki keinot, jotta isät saadaan mukaan lastenhoitoon. Kustannusten jakamiseksi on olemassa käyttökelpoisia malleja. Nyt tarvitaan poliittista tahtoa ja toimia.

Syvärinen pitää subjektiivista päivähoito-oikeutta olennaisena, jotta työn ja perheen yhteensovittaminen ja lasten paras toteutuu.

– Oikeuden poistamisesta puhumisen sijasta päiväkoteihin on sijoitettava reippaasti nykyistä enemmän varoja, jotta pienet ryhmät, ammattitaitoinen henkilökunta ja turvalliset tilat ja erilaiset vaihtoehdot ovat mahdollisia.

Yhä kiivaampi julkisten palveluiden alasajo ja taistelu vähenevistä julkisista varoista ja samaan aikaan työelämän koventuminen vahingoittaa myös kaikkein haavoittuvimpia eli lapsia.

– Jopa yksi peruskivistä eli neuvolatoiminta on joissain kunnissa retuperällä. Siksi perhe- ja lapsipolitiikkamme vaatisi kuntokartoituksen ja kunnollisen remontin, Katja Syvärinen vaatii.