Kuntauudistuksen vaikutukset naisiin ja miehiin on selvitettävä

Naiset ovat kuntapalveluiden käyttäjien enemmistö ja myös kuntien työntekijöistä 80 prosenttia on naisia. Työmarkkinat ovat myös kuntapuolen sisällä jakautuneet nais- ja miesaloihin. Siivoojat, opettajat, sairaanhoitajat, kirjastonhoitajat ja sosiaalityöntekijät ovat valtaosin naisia. Vasemmisto-naisten mielestä on hämmästyttävää, että tämä puoli on jäänyt tyystin nyt käydyn keskustelun ja politiikan ulkopuolelle.

– Kun puhutaan ulkoistamisesta tai tilaaja-tuottaja –mallista, ollaankin yleensä nimenomaan naisten työpaikkojen tai naisten käyttämien palvelujen kimpussa, Vasemmistonaisten puhenainen Katja Syvärinen muistuttaa. .

Kuntauudistus ei Vasemmistonaisten mielestä saa tarkoittaa sitä, että konsultit ja kuntien johtavat virkamiehet kilpailuttavat pakkoyrittäjiksi ryhtyneitä siivoojia tai ruokahuollossa kansainväliseltä jättifirmalta toiselle siirrettäviä keittäjiä.

Jatkuvat uudistukset ja muutokset sinänsä vaativat valtavan työmäärän. Se työ on poissa varsinaisesta työstä eli palveluista ja ne myös kuormittavat henkilöstöä entisestään. Tämä pitää ottaa huomioon resursseissa niin valmisteluvaiheessa kuin itse muutoksessa.

Vasemmistonaisten mielestä kuntaministeri Mannisen tehtävä on toimia, jotta yhtä lähihistoriamme merkittävimmistä yhteiskunnallisista järjestelmämuutoksista tarkastellaan molempien sukupuolten kannalta. Tätä edellyttää myös hallituksen tasa-arvo-ohjelma. Ellei Manninen tähän ryhdy, tasa-arvoministeri Haataisen on häntä patistettava. Hallituksen tasa-arvo-ohjelmalta putoaa pohja muuten pois.

– Kuntauudistuksen lopputuloksena pitää olla demokratian lisääminen ja siksi prosessissa on kuunneltava naisia, Katja Syvärinen tähdentää. Naisten vaikutusmahdollisuuksia ja mahdollisuuksia esimerkiksi työn, perheen ja muun elämän yhteensovittamiseksi ei muutosten myötä saa heikentää.