Puoluekokouksen vastaukset Valtikan tekemiin aloitteisiin

 

1. VASEMMISTOLIITTO FEMINISTISEKSI PUOLUEEKSI

Vasemmistoliiton identiteetistä ja arvoista on käyty keskustelua. On pohdittu, onko Vasemmistoliitto sosialistinen puolue vai ei, onko se työväenpuolue, onko se punavihreä vai punainen puolue jne. Myös sukupuolitetut valtarakenteet vaativat pohdintaa. On aika määritellä puolueen suhde feminismiin, yhteen aikamme keskeiseen aatteeseen ja poliittiseen teoriaan. Naapurimaassamme Ruotsissa niin Vasemmistopuolue kuin Sosialidemokraattinen puolue ovat määritelleet itsensä feministisiksi puolueiksi.

Sukupuolten tasa-arvon tielle on kehittynyt uusia esteitä kuten talouden globalisaatio ja siitä pääosin johtuva hyvinvointivaltion heikentäminen ja kasvava seksiteollisuus. Samoin sukupuolittunut väkivalta ja työelämän ongelmat eivät ratkea ilman sukupuolianalyysiä.

Valtikka esittää, että Vasemmistoliitto määrittelisi puolueen myös feministiseksi. Tämän tulee näkyä, kun puolueohjelmaa seuraavan kerran uudistetaan ja tänään hyväksyttävissä säännöissä, kohdassa, jossa luetellaan puolueen lähtökohtia yhteiskunnan kehittämiseksi. Käytännössä feministisyys toimii, kun sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan puolueen politiikkaan.

Puoluekokouksen vastaus:
Puolueen luonne määritellään puolueohjelmassa ja säännöissä. Puoluekokous katsoo tämän perusteella, että aloite tulee käytännössä ratkaistuksi puolueohjelman uudistuksen yhteydessä vuonna 2007. Ohjelmakeskustelussa on mahdollisuus nostaa esiin aloitteessa mainittuja asioita.

Vasemmistoliitolle sukupuolten epätasa-arvoa ylläpitävien rakenteiden purkaminen on tärkeää. Puoluekokous muistuttaa, että puolue on mm. ajankohtaisissa vero-, työ- ja perhepoliittisissa kannanotoissaan ottanut huomioon sukupuolinäkökulman. Lisäksi Vasemmistoliitto on omassa sisäisessä toiminnassaan ottanut huomioon tasa-arvon: puolue otti ensimmäisenä puolueena Suomessa käyttöön sukupuolikiintiön, Vasemmistonaisten näkemykset otetaan huomioon puolueen politiikassa ja tasa-arvosta pidetään kiinni mm. edustajien valinnoissa eri tehtäviin.

2. KOULUTUSTA SUKUPUOLTEN TASA-ARVOSTA JA FEMINISMISTÄ

Valtikka esittää, että puoluejohdolle ja jäsenistölle järjestetään koulutusta sukupuolten tasa-arvosta ja feminismin teorioista. (Suunnilleen saman sisältöinen aloite oli myös Vasemmistonuorilta)

Puoluekokouksen vastaus:
Puoluekokous pitää hyvänä esitystä koulutuksen järjestämisestä niin sukupuolten tasa-arvosta kuin feminismien teorioistakin. On huolehdittava siitä, että henkilöstön ja jäsenten koulutuksessa mainitut aiheet tulevat käsitellyiksi.

3. TYÖELÄMÄN TASA-ARVO

Työelämä Suomessa on voimakkaasti eriytynyt sukupuolten mukaan, sekä horisontaalisesti että vertikaalisesti. Esimerkiksi hoivatyö on lähes täysin naisistunut, kuljetustyö on puolestaan miesten käsissä. Naisten palkat ovat edelleen noin 80 prosenttia miesten palkoista, työn ja perheen yhteensovittamisen ongelmat koskettavat erityisesti naisia. Naiset käyttävät lähes kaikki vanhemmuudesta johtuvat vapaat, ja niistä aiheutuvat kustannukset kasaantuvat naisvaltaisten alojen työnantajille. Tämä on suuri syy siihen, että pätkä- ja silpputyöt kasaantuvat naisille. Työterveydessä ja työhyvinvoinnissa on suuria eroja naisten ja miesten välillä. Naiset puuttuvat lähes täysin johtajista, lasikatto on edelleen olemassa. Luettelo on pitkä.

Valtikka esittää, että Vasemmistoliitto käyttää asiantuntemuksensa työelämäkysymyksissä työelämän sukupuolittuneiden käytäntöjen näkyväksi tekemiseksi ja purkamiseksi. Lisäksi Vasemmistoliiton tulee ajaa aktiivisesti vanhemmuudesta aiheutuvien kulujen jakamista kaikkien työnantajien kesken.

Puoluekokouksen vastaus:
Puoluekokous toteaa, että aloitteessa esitetyt asiat ovat edelleen todellisia ongelmia suomalaisessa työelämässä. Vasemmistoliitto on omissa linjauksissaan mm. Työllä toimeen –keskusteluasiakirjassa käsitellyt aihetta.

Suomen työmarkkinat ovat poikkeuksellisen tiukasti jakautuneet sukupuolen mukaan. Lyhyet määräaikaiset työsuhteet ovat valitettavan yleisiä etenkin nuorilla naisilla. Samapalkkaisuus naisten ja miesten kesken ei ole toteutunut. Tasa-arvosuunnitelmat puuttuvat edelleen merkittävältä osalta työpaikoista huolimatta lain asettamasta velvoitteesta. Naisvaltaisten alojen työnantajat kantavat myös suurimman vastuun perhevapaiden kustannuksista, mikä on omiaan heikentämään synnytysikäisten naisten pääsyä vakinaiseen työsuhteeseen. Työntekijän vanhemmuudesta työnantajille aiheutuvat kustannukset on tasattava oikeudenmukaisesti kaikkien työnantajien kesken.

Edellä esitetyin perustein puoluekokous yhtyy aloitteeseen.

4. VISUAALISEEN HÄIRINTÄÄN PUUTUTTAVA

Joudumme arjessamme jatkuvasti visuaalisen häirinnän kohteeksi. Räikeimmin mainonnassa, jota ei rajoita käytännössä mikään. Epäeettinen, naisia – ja myös miehiä – loukkaava ja syrjivä mainonta lisääntyy. Yhä useammassa mainoksessa esiintyy kaavamaisen stereotyyppinen pornografista esitystapaa mukaileva naisen esilläolo. Pornolehdet ja –videot tunkevat päällemme maitokaupassa. Usean musiikkivideon esitystapa on täysin pornografinen jne.

Mainonta on tärkeä yhteiskunnallinen viestintäväline. Mainonta tuottaa käsityksiä todellisuudesta ja vaikuttaa asenteisiin ja ajatteluumme monin tavoin. Myös lapsiin. Mainonnan tuottamat nais- ja mieskuvat vaikuttavat suoraan niihin käsityksiin, joita tytöt ja pojat muodostavat naisista ja miehistä. Vapaassa markkinataloudessa ei voi puuttua ”sananvapauteen”, jota esimerkiksi musiikkivideot ovat. Mutta mainontaan voidaan vaikuttaa lainsäädännöllä, samoin siihen, millaista viestintää kansalaisen ei tahtomattaan tarvitse kohdata.

Valtikka esittää että puolue tekee edelleen työtä, jotta mainontaan voitaisiin puuttua nykyistä tehokkaammin lainsäädännöllä. Sen lisäksi Vasemmistoliiton tulee vaatia, että nykyistä lainsäädäntöä, jonka pyrkimys on suojella kansalaisia visuaaliselta häirinnältä, noudatetaan.

Puoluekokouksen vastaus:
Puoluekokous yhtyy aloitteeseen. Vasemmistoliiton mielestä tarvitaan ajan tasalla oelvaa lainsäädäntöä, jotta ihmisiä esineellistävään ja loukkaavvan mainontaan voidaan puuttua. Nykyisiä säädöksiä pitää noudattaa ja viranomaisten on puututtava rikkomuksiin.

5. KOTINHOITOTUKI

Suomalaisen sosiaaliturvan erikoisuus on vanhemmille maksettu kotihoidontuki. Tämä tukimuoto mahdollistaa jommallekummalle vanhemmalle jäädä äitiys- ja vanhempainrahakauden jälkeen kotiin hoitamaan lasta. Tukea käytetään paljon, mikä kertoo tuen tarpeellisuudesta. Kotihoidontuen jakamiseen ja käyttöön liittyy runsaasti ongelmia, joista tulisi käydä keskustelua ja tehdä ratkaisuja. Ongelmia ovat mm. että sen käyttäjät ovat lähes kokonaan naisia ja kuntien harkinnassa oleva kuntalisä asettaa kuntalaiset hyvin eriarvoiseen asemaan. Kotihoidontuki on lisäksi hyvin pieni.

Valtikka esittää, että Vasemmistoliitto määrittelee kantansa kotihoidontukeen. Jos kanta on myönteinen, on esitettävä, miten tukee liittyvät epäkohtia vähennetään.

Puoluekokouksen vastaus:
Kunnallista päivähoitoa ja kotihoidontukea ei tule käsitellä toisilleen vastakkaisina mahdollisuuksina. Lähtökohtana tulee olla perheen ja lasten kannalta paras päivähoitovaihtoehto. Myös valinnan tulee olla perheen oma. Siksi Vasemmistoliitto kannattaa subjektiivista oikeutta päivähoitoon.

Kuntien erilainen taloustilanne ja niiden tekemät poliittiset ratkaisut asettavat kotihoidontuen saaja keskenään eriarvoiseen asemaan. Kotihoidontukeen liittyvät tasa-arvo- ja toimeentulo-ongelmat ovat pääosin ratkaistavissa tuen tasoa korottamalla.